what a weekend..
Olin tietysti taas kuvitellut viettäväni rauhallista ja rentouttavaa viikonloppua, mutta toisinhan siinä sitten kävi. Perjantaina olin ostanut pullon Chardonneytä ja ajattelin juoda siitä pari lasia ja tehdä fetasalaattia ja löhötä pyjama päällä telkkarin edessä, mutta juuri kun olin saanut pyjaman päälle, soitti Herra Me Ollaan Vaan Kavereita ja pyysi kylään. Koska mä olen säälittävä ja epätoivoinen, mä tietysti hehkeydyin hetkessä ja suurin piirtein juoksin sen alaovelle. No, me juotiin ensin pullo sen ostamaa punkkua ja sitten vielä mun valkkaripullo ja mä aloin olla jo siinä kunnossa, että pystyin avautumaan sille meidän "suhteesta". Sen jälkeen me lähdettiin baariin, jossa piti taas selitellä muille läsnäoleville, ettei meillä mitään suhdetta oo...
Mutta pitkästä aikaa, mulle jäi meidän tapaamisesta todella hyvä fiilis. Nyt ei tarttee olla ihan rikki ja itkeä kotona, koska kaikki mitä se puhui viittasi siihen, että kyllähän se musta vielä tykkää...vaikkakin se seukkaa jonkun toisen kanssa. Mutta mä olen varma että me päädytään vielä yhteen some how ;)
Eilen menin sitten tyttöjen kanssa baariin ja vitsi että oli kivaa. Kallessa on kyllä aina kivaa! Ja komeita miehiä... Paikalla oli tosin myös viime lauantailta tuttu tunika-mies joka ei edelleenkään vilkaissutkaan muhun päin. Hmph. Eikö se ymmärrä miten hehkeä mä olen..? No mun kaveri tsekkaili sellaista sairaan kuumottavaa surffitukkaa joka olinkin ehkä illan parhaimman näköinen mies. Mua oli yrittänyt jo siinä Kallen edessä pokailla semmonen italiaano. Yleensä mä en ihan hirveesti lämpeä ulkomaalaisista (ellei ne sitten oo todella kuumia ruotsalaisia tai sitten eräs tietty Mr. Evil American Boy) mutta kyllähän mä tosta nyt sitten lämpesin. Se pussaili mua poskelle, mutta sitten mua alkoi taas ärsyttää joku (mä en edes itse tiedä että mikä ja sanoinkin sille että tää oli tässä. Ja nyt tietty harmittaa kun en mennytkään sen luokse yöksi. No...ehkä se on siellä vielä ens kerrallakin ;)
Speaking of Mr Evil American Boy... Mä sain siltä pitkästä aikaa sähköpostia. Me ollaan nähty viimeks vuonna 2000, joten ehkä olis aika päästää jo irti...mutta vaikeeta se on. Meillä oli kaks maailman täydellisintä päivää, mutta that's it. Nyt sillä on oma elämä ja mulla oma ja ne ei ikinä kohtaa...
:)Aurinkoa!
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home