Paluu arkeen

Tai ainakin melkein. Olin kovaan ääneen julistanut kotona herääväni tänään ajoissa lukemaan. No okei, onhan 12 periaatteessa ihan suhteellisen ajoissa, mutta kun lukuaika meni aika pitkälti sudokuja täyttäessä ja lehtiä lukiessa. Toisaalta, eihän Roomaakaan päivässä rakennettu joten ehkä mä odotan vähän liikoja jos luulen, että loman unirytmi kääntyy yhdessä yössä.

Mä oon hengaillut koko joululoman mun pikkuveljen ja sen kavereiden kanssa ja ilmeisesti nuoruus on tarttuvaa. Lääkäri oli merkannut reseptiin mun syntymävuodeksi 1991 sen oikean sijaan. Täähän ei tietenkään oo mikään kirjoitusvirhe, sen mielestä mä vaan oon ollut NIIN nuorekas ja hehkeä, että se on ajatellut, että 1981 ei voi olla oikein ;). Mielikuvitusmaailmassa on hyvä elää.

Musta on muuten huippua, että J lähettelee mulle telkkarivinkkejä, edelleenkin. Aika helmi tyyppi :). Näin muuten HMOVK:sta unta viime yönä. Unessa mä juoksin sitä pakoon, joten mun omien tulkintojen mukaan ton on pakko tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että mä olen valmis päästämään siitä irti.

Koska päivä ei oo mikään oikea päivä ilman ongelmia, oon kehittänyt tällekin päivälle ongelman. En osaa päättää milloin lähtisin takaisin omaan kotiin. Täällä olis lauantaina kiva korismatsi ja teinibaarin hautajaiset (jossa toivottavasti olis paljon HALPAA tai jopa ilmaista viinaa). Helsingissä taas olis jo perjantaina bileet ja lauantaina toiset bileet. En osaa päättää miten mä tahdon viettää viikonloppua. Oikea ratkaisu tähän ongelmaan olis se, että istuisin jossain kirjastossa lukeamssa maanantain tenttiin.

Ai niin. Vielä lisäys lupauksiin. Mä aion olla vähemmän ilkeä, sarkastinen ja ironinen tästä lähtien. ;)