Oivallus

Tänään on selkeästikin taas yksi niistä päivistä jolloin ei huvita tehdä mitään. Tai ei ainakaan töitä. :) Mietin just, että pitäiskö syödä yksi keksi kun jäi aamupala vähän niin kuin välistä ton shokkiherätyksen takia vai jaksaisinko odottaa lounaaseen. Ehkä mä odotan.

Mutta kuitenkin. Mä juttelin eilen (muuttuiko tää fontti nyt jotenkin normaalia isommaksi? häh?) Takaisin Kallioon -nimisen bloggaajan kanssa ja tajusin, että ehkä naiset ja miehet ei loppupeleissä ookkaan niin erilaisia. Ehkä me (tai siis ainakin mä) vaan hakemalla haetaan niitä sukupuolien välisiä eroja joihin voi sitten naamioda kaiken sen, mistä ei ehkä tykkääkään sen toisen persoonassa. Koska jos HMOVK ei tykkää musta niin eihän se tarkoita että kukaan mies ei tykkäis musta. Oon ehkä vertaillut kaikkia tyyppejä ihan liikaa siihen. Esim. yhdestä mun ihastuksesta mä totesin mun kavereille, ettei siinä tyypissä oo mitään muuta vikaa kuin se, että se ei oo HMOVK. Siis haloo. Eihän kukaan voikaan olla täysin samanlainen kuin se, mutta eihän se sitä tarkoita, että mä en vois siitä tykätä.

Mutta joo. Siis Takaisin Kallioon -tyyppi sai mut huomaamaan, että miehet ja naisethan tahtoo tän ikäisinä loppupeleissä ihan samoja juttuja.

:)