:(

Musta tuntuu, että mun työpaikkaihastus numero 2, siis se hieman vanhempi, on alkanut hoksata, että mä salaa "tykkään" siitä. Tyhmä juttu, koska mä en tietenkään oikeasti tykkää siitä, oon vaan ehkä vähän ihastunut ja sitä on todella kivaa katsella...Ei oo kivaa, jos se nyt alkaa kuvitella jotain juttuja päässään. Ehkä mä alan käyttäytyä sitä kohtaan nyt todella viileästi ja asiallisesti.

Mun piti nähdä Teekkaria viime sunnuntaina, mutta tyttöjen elämä on aina välillä sen verran tyhmää, ettei suunnitelmat välttämättä onnistu. Piti jättää tapaaminen välistä :(.

Mä selkeästi kaipaan nyt jotain uutta. Kaikki vanhat miehet kyllästyttää, kaikki Helsingin baarit on ihan tylsiä, töissä on tylsää ja mun elämä on ihan saatanan tylsää nykyään. Mitään ei tapahdu. Ei kerrassaan mitään. Mä aion ehkä reklamoida jonnekin, että tää aikuisuus ei ihan oo ehkä sitä mitä mä olin odottanut. Eihän tällasta työssäkäyntiä jaksa pidemmän päälle kukaan. Onneks kohta alkaa taas koulu. Sieltä ainakin voi lintsata jos nyt ei ihan joka aamu satu huvittamaan ;).

En muuten ymmärrä joidenkin ihmisten motivaatiota ollenkaan. Tai ehkä mä en vaan ymmärrä omaa motivaatiotani tiettyjen tyyppien suhteen. Mun blogia kommentoi todella kivan oloinen poika, mutta mä en osaa päättää mitä mä siitä tahdon vai tahdonko yhtään mitään. Toisaalta en voi myöskään odotuttaa sitä ihan hirmu kauaa. Mutta sitten kun se kertoo mulle joistain sen ihastuksista niin mä oon jollain sairaalla tavalla mustasukkainen. Sama juttu ehkä J:n kanssa, paitsi että sen mä annan aktiivisesti ymmärtää, että oon tosi kiinnostunut siitä ja kohta me seukataan. Totuushan on kumminkin ihan toinen.

Mä oon kyllä aika huono ihminen.