Salainen ihastus

Hmm. Nyt on sellainen tilanne, että mä olen todella ihastunut erääseen henkilöön. Ja koska koko homma on jotenkin aivan totaalisen järjen vastainen, mä en oikein voi edes puhua asiasta kenellekään. Oon perjantaina avautunut mun kaverille M:lle hirveessä humalassa asiasta ja nyt se kiusaa mua ihan koko ajan siitä. Kavereiden pitäis tukea mua eikä vaan ivata ;). En tajua, miksi mun aina pitää muka olla vaan järkevä. Miks en voi heittäytyä hetkeen ja kattoo tulisko siitä jotain? Ois tosi kivaa jos mun aivoissa olis joku nappula millä ne saa pois päältä aina välillä.... :D

Mulla(kin) on ehkä kaamosmasennus. Tekis mieli vaan olla peiton alla ja nukkua. Ei huvita tasan yhtään tehdä mitään muuta, mutta harmi, ettei yliopistolta saa opintoviikkoja kotona löhöilemisestä..Ainoa asia kotona nukkumisen jälkeen mikä mua ehkä saattais huvittaa, on Kalleen meno torstaina ;)

Ai niin, mä perun kaikki puheet siitä, että mä uskon siihen, että hyvät asiat tulee niille ketkä odottaa. Hyvät asiat tulee niille, kenellä on loistava hyvä veli -verkosto ja ketkä pleijaa tiensä ihan mihin tahansa. HMOVK on saanut aivan helmiduunin, eikä todellakaan pelkästään olemalla fiksu... Mä en tajua, miksi se saa elämässään aivan kaiken ja aivan liian helposti....

Mun töiden loppumisesta on pikkuhiljaa tulossa todella konkreettista. Mä kävin tänään moikkaamassa yhtä mun esimiehistä kun en enää nää sitä. Mua alkoi itkettää.