Lost in Vantaa

Weird. Mä tuuletan ja ikkunasta tuli sisään kärpänen ja kaks leppäkerttua. Hmm...eikös kaikkien tollaisten ökkiäisten pitäis kuolla tai nukkua talviunta tai jotain. Mitä iloa talvesta on jos silloin saa pelätä yhtä hysteerisenä ampiaisia kuin kesälläkin?

Mä olin eilen kiltti tyttö ja kävin moikkaamassa mun sukulaisia ja voi kiukku. Miksi piti olla joku pyhäinpäivä ja maaseudulla oli jotkut Venäjän vallan aikaiset bussireitit käytössä. Sen sijaan, että se bussi olisi kääntynyt yhdestä risteyksestä oikealle, se menikin suoraan. Sitten mulle iski ihan hirveä paniikki ja hyppäsin bussista pois seuraavalla pysäkillä ja mietin, että nopeastihan mä kävelen sinne oikeaan suuntaan. Just joo. Mä jouduin jonnekin omakotitalon takapihalle eli aivan totaalisen eksyksiin. No loppujen lopuksi löysin perille ja olin aivan jäässä. Sitten mun täti kertoi, että se bussi kyllä tulee sinne niille, kunhan on ensin kiertänyt jostain huitsin nevadasta. Great. Mitä tästä opimme? Ikinä ei kannata jäädä pois bussista talvipakkasella ilman, että tietää missä on. Hieman suututti. Aikaisemmin mä eksyin aina vaan Espoossa, mutta ilmeisesti mun suuntavaisto oli eilen jäänyt Stadiin...

Sukulaisten kanssa oli ihan kivaa, mutta eihän sitä selvin päin kestänyt. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja lainasin mun tädin ompelukonetta kun ajattelin kaventaa farkkujen lahkeita, että ne näyttäis kivemmalta saappaiden kanssa. Harmi, vasemmasta lahkeesta tuli niin kapea ettei mun edes mun jalkaterä mahdu sinne farkkuihin. Ou jee. Eli suoraan roskiin. No, pikku mokiahan sattuu kaikille...Ois varmaan pitänyt ommella ennen kuin aloin juomaan punkkua. Mutta mun toisesta käsityöstä tuli aivan mielettömän hieno :). Mulla oli operaatio Pimp my biletoppi. Mä ostin yhden kivan topin, mutta jostain syystä mä en oo kuitenkaan käyttänyt sitä lainkaan. Perjantai-aamuna kun lojuin taas itsesäälissä kotona, mä analysoin sitä toppia ja tulin siihen tulokseen, että se näyttäis huomattavasti kuumemmalta jos kultaiset paljetit vaihtais hopeisiin (mulla on myös tosi kivat hopeiset bilekengät). Tuumasta toimeen ja nyt toppi on niin kuuma, että mä tahtoisin käyttää sitä aivan koko ajan. Hitto, mikä käsityöblogi tästä on tulossa ;).

Mun piti eilen mennä moikkaamaan tuttuja yhteen baariin, mutta sitten tulikin jostain taas tosi huono mieli ja jäinkin kotiin oksentamaan. No, onneksi mä piristyin siitä ja makasin loppuillan sohvalla ja katsoin HMOVK:n Frendit-DVD:tä, jota mä en oo palauttanut sille. No ihan oikein sille... Mä aion pitää ton seasonin vaikkei se edes oo muu lemppariseason, mutta kyllähän sitä katsoo aina silloin tällöin.

Mä puhuin J:n kanssa puhelimessa toissa yönä varmaan pari tuntia. Mä en tajua, miten se on niin kärsivällinen. Mulla oli niin kivaa jutella sen kanssa, että mä kikattelin ääneen pariinkin otteeseen todella hysteerisenä. Se vaan oikeasti on niiiiiiiin superhauska ja me ollaan jotenkin totaalisesti samalla aaltopituudella. Mä oonkin miettinyt viime aikoina, miksi siitä jutusta ei koskaan tullut mitään sen enempää. Se ois niin täydellinen tyyppi. Akateeminen renttu ja muutenkin aivan kuin mulle tehty. Mutta musta tuntuu, että me ajauduttiin ehkä liikaa kaveritrackille ja se tietää musta todella paljon sellaisia juttuja mitä en ikinä kertoisi kenellekään säädölle/poikakaverikandidaatille. Ja koska HMOVK on todella hyvä todiste siitä, ettei kavereiden kanssa kannata IKINÄ KOSKAAN alkaa säätää mitään. :)

Jee, tästä on kerrankin tulossa kiva sunnuntai. Ei tarttee maata yksin kotona ja märehtiä elämän surkeutta. Meen ekaks trendikkääseen (hih) valokuvanäyttelyyn ja kahville ja sitten toisten kavereiden kanssa leffaan. Jeejee :)

Ai niin, vähän mä odotan jo nyt uutta vuotta. Ehkä jopa enemmän kuin joulua. Meillä on kerrankin jo tässä vaiheessa kivat suunnitelmat :). Huippua!