Treffit

Mä olin perjantaina treffeillä. Ei tuska. Tuli kyllä taas semmoinen myötähäpeä koko miessukupuolen puolesta ettei oo tottakaan. Mä olin sen tyypin luona juomassa viiniä ja koko illan mietin vaan sitä, kuinka aion kirjoittaa kirjan miehille siitä, mitä treffeillä kannattaa ja ei kannata tehdä..

Tää kyseinen tyyppi ei ollut sitten viitsinyt pahemmin siivota. Siellä lojui kaiken maailman kamaa ympäriinsä ja kaapin ovet retkottivat auki. Ei hyvä. Sitten se alkoi avaamaan sitä punkkupulloa. Taisi olla ensimmäinen kerta, sillä tyyppihän ei oikein hallinnut hommaa. Se alkoi avamaan sitä korkkia ilman, että poisti sen metallipaperijutskan siitä korkin päältä... Ei tuska! Jossain vaiheessa iltaa se alkoi yrittää kaikkea mutta sekään ei ollut pahinta. Pahinta oli se, että se tahtoi näyttää mulle sen lomakuvia vuodelta 2000. Siinä vaiheessa kun se meni vessaan niin mä oikeasti mietin sitä, että oisin vaan häipynyt paikalta. Onneks mut pelasti puhelinsoitto mun entisiltä työkavereilta ja kutsu baariin. Mä keksin pari tosi hyvää tekosyytä ja lähdin jatkamaan iltaa kivojen tyyppien humalaisessa seurassa.

Lauantaina me päätettiin mun kavereiden kanssa lähteä yksille. Pitäis jo kyllä tässä iässä tajuta että ne yhdet ei oo ikinä vaan yhdet... Mä olin juonut alkuillasta jo muutaman lasin skumppaa. Ilta jatkui Vltavassa punaviinillä ja mun valituksella siitä, että siellä on vain keski-ikäisiä. Hyvässä nousussa me päätettiinkin sitten lähteä verestämään teinimuistoja Sling Iniin. Vanhasta tottumuksesta tilattiin muutamia mustikkashotteja (lue: lärvilauta). Mä olin jo aiemmin sopinut, että tapaan sellaisen vanhan äijän Sir Einossa, joten matka jatkui seuraavaksi sinne. Mä moikkasin sitä nopeeta ja totesin, että se on vanhentunut entisestään sitten vuoden 2001 tai jotain ja päätin keskittyä muihin juttuihin.

Einosta me juostiin räntäsateessa Teatteriin, jossa maailman ihanin poke kysyi meitä paperit. Ilmeisesti myös Nalle Puh -kalenteri lasketaan kyseisessä mestassa henkkariksi jos nyt sattuu olemaan niin, että ajokortti on jäänyt kotiin ;). Teatterissa oli alussa vähän tylsää mutta onneks siellä oli ainakin muutama ilo silmälle kenen perään me kuolattiin. Siinä vaiheessa kun me alettiin väitellä politiikasta joku urpo tuli sönköttämään mulle sitä, miten kiva tukka mulla on. Argh! Se oli ihan tuhannen humalassa ja mua ärsytti (varsinkin kun se oli joku autonkorjaaja eikä esim. sveitsiläinen pankkiiri). Onneks se ei viinanhakureissun jälkeen osannut enää oikeeseen pöytään vaan sammui viereisen pöydän sohville :).

Loppuillasta meillä oli vielä ilo tutustua Amerikan Lauriin ja sen pariin kaveriin. Mä sain yhden sen kaverin käyntikortin, koska se lupasi tuoda mulle Nykistä kanelihammastahnaa ja huulikiiltoa pientä palvelusta vastaan. Mä oon jo hoitanut tän vastapalveluksen, mutta nyt mua mietityttää se, että kehtaanko mä loppupeleissä pyytää joltain ventovieraalta äijältä huulikiiltoa toiselta puolen maapalloa. En ehkä. Tai ehkä mä kehtaan. Tai en mä tiedä.