Vauvojavauvojavauvojavauvojavauvojavauvojavauvoja
Ärsyttävää. Eilen kun kävelin kaupungilla, näin mun vanhoja luokkakavereita joko maha pystyssä tai sitten työntämässä lastenvaunuja. Ilmeisesti kaikilla muilla paitsi mulla on perhe. Lisäksi mä kuulin eilen baarissa, että mun lukioaikainen rakkaus (johon siis salaan taidan edelleenkin olla ihastunut ainakin jollain tapaa....tai sitten vaan tollaset ensirakkaudet ei unohdu ikinä..) saa sen tyttöystävän kanssa vauvan. Ärsyttävää. Sen jälkeen mun yhdet muuttuikin muutamiksi ja niiden päälle piti ottaa vielä pari shottia enimpään vitutukseen.
Että semmosta. Onneks kohta on jo noon (mikä toi on suomeksi?) ja voi alkaa ottaa pohjia tätä iltaa varten ;).
posted by PartyFlickan @ 11:47 ap.
10
comments
10 Comments:
On ihmisiä jotka haluavat viettää parhaan nuoruuten vaihtaen paskavaippoja ja elävät nelikymppisenä kadotettua nuoruuttaan. Sitten on ihmisiä jotka elävät ensin nuoruutensa kerralla ja tekevät sinappikoneet hiukan myöhemmin. Henkilökohtaisesti kuulun itse tuohon myöhempään ryhmään, sillä fyysistä ikää alkaa olla kolmenkympin paremmalla puolella. Voin täysin rehellisesti sanoa, ettei kaduta yhtään etten "tuhlannut" nuoruuttani vaipanvaihdossa;)
Tsemppiä!
Keskipäivä? :)
Tästä kommentista saattaapi syttyä sota, mut sitäkin uhmaten: Mä oon järkeilly ton kuvion sillai, et ihmiset, jotka eivät keksi elämäänsä muuta sisältöä, joilla ei oo sen suurempia tavoitteita tähtäimessään, halua tai kapasiteettia toteuttaa itseään ja unelmiaan, vauvovat in their early twenties. Sit vauvat ja perhe on se sisältö. Eikä siinä todellakaan oo mitään väärää - valinta siinä missä mikä tahansa muukin. Mut se ei välttämättä oo kaikkien juttu.
Säkin vaikutat fiksulta nuorelta naiselta - ehdit hyyyyvin myöhemminkin. Ja sun elämä tulee sitten siinä vaiheessa seisomaan tukevasti kahdella jalalla: sulla on sun oma juttu (ura tai whatever) ja sit perhejuttu. Pysyt balanssissa eikä susta kuoriudu nuorta aikuista, joka ei pysty puhumaan muusta ku niistä edellisen kommentoijan mainitsemista paskavaipoista.
Ota ne pohjat mieluummin sille, et oot single, sexy and free. :)
Nussi miestä ja unohda kumi <-----> 9kk ja sulla on vauva.
Eikö olekin yksinkertaista?=)
Lasten tekeminen ajoissa on fiksuutta. Lasten ja uran yhteensovitteleminen myöhemmällä iällä ja oman jaksamisensa kanssa onkin sitten jo toinen juttu!
Ai niin, täällähän piti vain tsempata, vaikka kyseessä olis hevon peppu. ;-)
Nimetön 1:Sen jälkeen mulla saattais olla jotain muutakin kun vauva..hui. :)
Taidan mennä avaamaan skumppa-pullon, ei kai sitä baariin selvin päinkään voi lähteä ;).
Hups... siis selvinpäin ;). Kivaa, että mä osaan kirjoittaa...
Kinnusen teksti ylimpänä.
... Sitten on vielä ihmisiä, jotka vaihtavat kyllä kakkavaippoja parit vuodet, halivat paaperot unten maille ja heräävät mielellään öisin paijaamaan pahoja unia pois. Nauttivat perheestä, vastuusta, suoriutumisesta arjessa jonkun muunkin kuin itsensä eteen. Mutta jotka eivät tunne oikeasti menettävänsä yhtään mitään nuoruudesta tämän kaiken ohella.
Weird?
Paskat, tuli kyllä vanha olo. Ja mitä mä puolustelemaan, 22-vuotiaaksi astihan ehti bylsiä jo parit mantereet läpi ja Jennin sanoihin yhtyen; ei unelmia juuri enempää ollut toteutettaviksi. Piti pysähtyä paikalleen. ;)
(tää ei toki sopinut tähän blogiin, sori babe - feel free and sexy!)
Gee :) Hyvin sopii tähän blogiin! Ihmiset on niin erilaisia ja tekee omat valinnat. Kaikki tyylillään ;). Kyllä mä oon sitä mieltä, että mun elämästä puuttuu jotain niin kauan kun ei oo omaa perhettä.
Juu, ja Jennin kommenttiin vielä sen verran, että eipä niitä vauvoja noin vain tehdä varsinkaan enää vanhemmalla iällä. Naisen hedelmällisyys alkaa laskea kuin lehmänhäntä ennen 25 ikävuotta.
Kyse on pitkälti valinnoista: priorisoidako omaa vapautta, uraa jne. vai mahdollisuutta saada lapsi. Edellyttäen tietysti, että on joku, jonka kanssa se lapsi hankkia tai valmius hankkia se itsekseen. Ja sitä toivon Partyflickanille lähivuosien aikana. :)
Itse en uskaltanut jättää ensimmäisen lapsen yrittämistä yli kolmekymppiseksi, vaikka ihan mieluusti olisin vielä jonkun vuoden keskittynyt oman uran luomiseen, matkusteluun ynnä muuhun kivaan. Toisaalta sitä ehtii kyllä myöhemminkin. Toivottavasti.
Mut tiäks, vauvoja voi tehdä ihmiset jotka ei tee (orastavaa) uraa. Jos teet orastavaa uraa, et tee vauvoja, ainakaan vielä. Ei sen nyt niin korkeempaa matikkaa pitäis olla, äitiysloma, hoitovapaat ja 60-tuntiset työviikot työmatkoineen nyt ei vaan oo toimiva yhtälö.
Sit toisaalta jos et tee orastavaa uraa, niin voispa hyvinkin olla et sen sijaan että vaan stressais ja dokais ja stressais pitkii päivii olis jossain vaiheessa aikaa itselleen ja kasvaa aikuseks ja tehdä vauvoja.
Lähetä kommentti
<< Home