Oi mikä ihana aamu

Ehkäpä mä oon sittenkin aamuihminen. Vaikka on lauantai, mulla oli kello soimassa että pääsen lenkille ennen kuin lähden viettämään tyttöjen viikonloppua Tampereelle :). Jee. Kattelen puolella silmällä jotain kids top 20 tai jotain vastaavaa ohjelmaa ja mä tajusin, ettei musta ikinä ois juontamaan lastenohjelmia. Hitto mä en jaksais olla noin TEKOpirteä :). No hyvä, että joku jaksaa..

Selkeesti mä oon ihan kevätfiiliksissä tai sitten muuten vaan sekaisin. Torstaina mä hukkasin mun puhelimen ja eilen hävis sitten silmälasit. Ja lisäksi mua punastuttaa aina kun se tooooooooooosi nuori tyyppi, joka oli täällä yötä joskus sata vuotta sitten, kävelee mua yliopistolla vastaan. Haloo! Voisinko mä alkaa katella jotain oman ikäisiä poikia? Yliopisto on kyllä paha paikka. Ikinä ei tiedä keneen törmää. Muutama päivä sitten mä olin mun kaverin kanssa syömässä ja samaan ruokalaan saapui se mun eräs pano sen PERHEEN kanssa. Siinä meinas taas ruuat mennä väärään kurkkuun. Se on niin hassua, miten ihmisillä on eri persoona päivänvalossa perheenisänä ja sitten yöllä aivan täysin eri persoona opiskelijabileissä. Mun ois niin mieli tehnyt mennä kysymään sen vaimolta, että lähetteleekö sun mies sullekin semmosia ihmeellisiä vonkausviestejä. Mutta koska mä oon kiltti tyttö, mä vaan tyydyin hymyilemään niiden vauvalle sopivan etäisyyden päästä. Lisäksi kirjastossa oli eilen ihan ihme vonkaustunnelmat. Kyllä mä panisin sellaista vaaleatukkaista herrasmiestä jos mä vaan tietäisin, että se tarjoaa itseään tosissaan eikä vaan vitsinä..

Mä en oikein malttais lähtee sinne Tampereelle. Jotenkin nyt kun tietää, ettei enää kauaa asu Stadissa on jotenkin tosi haikea fiilis ja tahtoisi nauttia jokaisesta hetkestä. Näyttää siltä, että mä oon menossa kesäksi mun vanhaan kotikaupunkiin ja sitten syksystä alkaen muille maille vierahille. No ihan kivaa, ettei tarttee kesää roikkua jossain puistossa vaan voi ruskettua omalla takapihalla.

Aurinkoista viikonloppua!

Kiukku!!!

Mua ärsyttää taas ihan superisti. Vaikka tää on kommenttiystävällinen blogi, mua silti nappaa noi kaiken maailman nimettömät avautujat! Tässä tulee uusin mun päivää sulostuttanut avautuja:

"anteeksi nyt vain... Tähän mennesssä oot kuulostanu ihan vaan menevältä parikymppiseltä mimmiltä... Mut tota juttua kun luin, niin mitä helkkaria? mis ihmeen "menomestois" tää mimmi käy? sling in? vltava? teatteri?? mun vanhemman käy juhlimas noissa mestoissa? mut noista sun muista jutuista huomaa et ikää ei voi olla oli 23, kun sulla on sen verran naiivit ajatukset pääs. huhhhh! "

Mä en vaan yksinkertaisesti tajua, miksi ihmiset on noin tuskastuttavan putkinäköisiä. Mä en tajua, miksi mun pitäisi käydä tsiljoonatta vuotta peräkkäin jossain Seduloissa missä roikkuu pappa betalar-jengiä pikeepaidan kaulukset trendikkäästi pystyssä. Vltava on tosi kiva alkuillan paikka, voi juoruilla kavereiden kanssa rauhassa uusimmista mieskuvioista. Ja selkeestikään sä et oo IKINÄ käynyt Slinkussa jos miellät sen "menomestaksi", ja jos sun vanhemmat käy siellä, niin ne taitaa olla kuitenkin porukan vanhimmat. Ja teatteri, haloo! Mikäs sen parempi paikka hieman alle 30-vuotiaiden hyvin tienaavien iskemiseen?

Kivaa, että sulla on mielipiteitä, mutta pura tota teiniangstia jonkun muun blogissa!!

Ja joo... on tää edelleenkin kommenttiystävällinen blogi ;).

Pihkassa

Oho... toi fonttikokojutska on muuttunu.

Mä taidan olla ihan vähän pihkassa mun yhteen opiskelukaveriin. Sen kanssa on ihanaa lirkutella. Kyllä mä tiedän ettei se oo tosissaan, mutta ei se haittaa. Miettikää, miten paljon piristää päivää se, kun joku kutsuu prinsessaksi, päivänsäteeksi tai enkeliksi. Tai sanoo, että mä olen sen elämän suola. Uuh...

J-juttu on taas ihan vaiheessa. Mä en tajua mikä siinä nyt taas on NIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN hankalaa :). Ehkä mä en vaan tahdo seurustella.

Oon ollut viime aikoina aika yksinäinen. Jotenkin oon tajunnut sen, ettei mulla oo ketään kenen kanssa jakaa arkisia asioita. Paitsi äitin eikä sitä lasketa. Tänään äänestämässä oli pelkkiä pariskuntia ja mä. Viimeksi äänestäessä mäkin olin pariskunta, tai ainakin melkein. Mutta en enää. Puhuin just mun ihqun kaverin M:n kanssa, että jos sitä ja mun toista kaveria E:tä ei ois olemassa, mä katoaisin kokonaan maapallolta.

Onneks M ja E on olemassa :)

Treffit

Mä olin perjantaina treffeillä. Ei tuska. Tuli kyllä taas semmoinen myötähäpeä koko miessukupuolen puolesta ettei oo tottakaan. Mä olin sen tyypin luona juomassa viiniä ja koko illan mietin vaan sitä, kuinka aion kirjoittaa kirjan miehille siitä, mitä treffeillä kannattaa ja ei kannata tehdä..

Tää kyseinen tyyppi ei ollut sitten viitsinyt pahemmin siivota. Siellä lojui kaiken maailman kamaa ympäriinsä ja kaapin ovet retkottivat auki. Ei hyvä. Sitten se alkoi avaamaan sitä punkkupulloa. Taisi olla ensimmäinen kerta, sillä tyyppihän ei oikein hallinnut hommaa. Se alkoi avamaan sitä korkkia ilman, että poisti sen metallipaperijutskan siitä korkin päältä... Ei tuska! Jossain vaiheessa iltaa se alkoi yrittää kaikkea mutta sekään ei ollut pahinta. Pahinta oli se, että se tahtoi näyttää mulle sen lomakuvia vuodelta 2000. Siinä vaiheessa kun se meni vessaan niin mä oikeasti mietin sitä, että oisin vaan häipynyt paikalta. Onneks mut pelasti puhelinsoitto mun entisiltä työkavereilta ja kutsu baariin. Mä keksin pari tosi hyvää tekosyytä ja lähdin jatkamaan iltaa kivojen tyyppien humalaisessa seurassa.

Lauantaina me päätettiin mun kavereiden kanssa lähteä yksille. Pitäis jo kyllä tässä iässä tajuta että ne yhdet ei oo ikinä vaan yhdet... Mä olin juonut alkuillasta jo muutaman lasin skumppaa. Ilta jatkui Vltavassa punaviinillä ja mun valituksella siitä, että siellä on vain keski-ikäisiä. Hyvässä nousussa me päätettiinkin sitten lähteä verestämään teinimuistoja Sling Iniin. Vanhasta tottumuksesta tilattiin muutamia mustikkashotteja (lue: lärvilauta). Mä olin jo aiemmin sopinut, että tapaan sellaisen vanhan äijän Sir Einossa, joten matka jatkui seuraavaksi sinne. Mä moikkasin sitä nopeeta ja totesin, että se on vanhentunut entisestään sitten vuoden 2001 tai jotain ja päätin keskittyä muihin juttuihin.

Einosta me juostiin räntäsateessa Teatteriin, jossa maailman ihanin poke kysyi meitä paperit. Ilmeisesti myös Nalle Puh -kalenteri lasketaan kyseisessä mestassa henkkariksi jos nyt sattuu olemaan niin, että ajokortti on jäänyt kotiin ;). Teatterissa oli alussa vähän tylsää mutta onneks siellä oli ainakin muutama ilo silmälle kenen perään me kuolattiin. Siinä vaiheessa kun me alettiin väitellä politiikasta joku urpo tuli sönköttämään mulle sitä, miten kiva tukka mulla on. Argh! Se oli ihan tuhannen humalassa ja mua ärsytti (varsinkin kun se oli joku autonkorjaaja eikä esim. sveitsiläinen pankkiiri). Onneks se ei viinanhakureissun jälkeen osannut enää oikeeseen pöytään vaan sammui viereisen pöydän sohville :).

Loppuillasta meillä oli vielä ilo tutustua Amerikan Lauriin ja sen pariin kaveriin. Mä sain yhden sen kaverin käyntikortin, koska se lupasi tuoda mulle Nykistä kanelihammastahnaa ja huulikiiltoa pientä palvelusta vastaan. Mä oon jo hoitanut tän vastapalveluksen, mutta nyt mua mietityttää se, että kehtaanko mä loppupeleissä pyytää joltain ventovieraalta äijältä huulikiiltoa toiselta puolen maapalloa. En ehkä. Tai ehkä mä kehtaan. Tai en mä tiedä.

Palvelukseen tarvitaan: Sihteeri

Mä tartteisin jonkun sihteerin, joka hoitaisi kaikki sellaiset asiat, mitkä mä yksinkertaisesti unohdan hoitaa. Mulla on pahana tapana heittää kaikki tuleva posti eteisen lattialle ja unohtaa se siihen. Siinä pinossa on ainakin Kelalta tullut kirje, missä ne tahtoo mun palauttavan niille järjettömän suuret määrät opintotukia takaisin. Mä ajattelin, että se kirje ikään kuin häviää itsestään ja lakkaa olemasta, jos mä en kiinnitä siihen millään tavalla huomiota...Lisäksi siihen pinoon on jäänyt helmikuun nettilasku, jonka mä olin unohtanut maksaa.

Aloin penkoa postipinoa tänään, kun yritin lähettää mun referaattia opelle ja netti ei sitten toiminutkaan. Ehkäpä mä muistan tästä yhdestä kerrasta. En nimittäin tahdo ihan välttämättä lähteä näin keskellä yötä yliopistolle käyttämään internetiä...

Mä en muuten tajua, miksi jotkut ihmiset lähettää toiselta puolelta kirjastoa teksiviestin kun ne voisi sanoa sen superkivan asian ihan kasvokkain ja siitä tulis vielä parempi mieli...

:)Hyvää yötä..