:)

Kävin piristämässä itseäni ja ostamassa uudet kengät. Tarkoituksena oli ostaa uudet mustat "toimistokengät", mutta mä ostinkin uudet baarikengät :). Jee, nyt pitää päästä viikonloppuna baariin testaamaan niitä. Näin kotimatkalla vielä mun kaveria, joten nyt mua ei vois vähempää taas kiinnostaa mitä joku HMOVK ajattelee musta!

Märehdin

V***u mä oon tyhmä! LÄhetin HMOVK:lle tekstarin, jossa kysyin, ehtisikö se nähdä mua huomenna. Tää siis tapahtui klo 11.08. Se ei oo vieläkään vastannut ja mua vituttaa. Tartteeko mun taas jälleen kerran ajautua siihen tilanteeseen, että mä vahdin puhelinta kuin psykopaatti. Ilmeisesti tarttee. Miten tää elämä on nykyään aina tällaista samanlaista helvettiä päivästä toiseen?

Mä en enää keksi mitään tapoja millä päästä eroon HMOVK:sta kun selkeetä on, etten mä pääse. Ainoat vaihtoehdot ois lobotomia, kuolema tai sitten se, että jotenkin löytäisin jonkun uuden ihanan miehen joka ihan välttämättä tahtois alkaa seurustella mun kanssa heti.

Työpaikkaihastus kysyi tänään, oonko mä saanut yhden homman valmiiksi mitä mä oon muutaman viikon tässä vääntänyt. Tietenkään en ollut edes aloittanut. Tein sitten tarvittavat muutokset 26 sivuun koska se luonnollisesti tahtoi sen korjatun version ASAP. Eipä tainnut tulla kovinkaan hyvää jälkeä... :(

Tehokas tiistai

Olin eilen mun työpaikkaihastuksen kanssa yhdessä palaverissa päivällä, minne piti mennä autolla (mä ajoin). Meidän automatkat oli aika söpöjä. Puhuttiin mm. siitä, missä olis kiva kasvattaa lapsia. Harmi vaan, etten mä voi perustaa koko mun elämää sille, että me ollaan tietyistä asioista samaa mieltä. Se flirttaili tosi paljon ja oli muutenkin ihana, mutta kyllä mä tajuan, ettei se sillä tarkoita mitään. Se taitaa vaan olla sen tyyli mun seurassa. Ja sitä paitsi, itsehän mä olen tän aloittanut.

Teekkari olis tahtonut nähdä mua eilen, mutta onneks oli sen verran töitä, ettei mulla ollut aikaa. Mua vituttaa nyt niiiiiiin paljon se, että piti taas mennä hempeilemään sille viimeks. Ehkä on nyt parempi olla näkemättä sitä vähään aikaan. Lisäksi siitä paljastui sellainen piirre, mistä mä en oikein tykkää.

Yritin soittaa HMOVK:lle eilen pitkästä aikaa ihan selvin päin ja keskellä päivää. Not so hyvä idea ;). Se ei vastannut, mutta sitten se lähetti ihan kummallisen tekstarin. Tekstailtiin siinä hetki ja sovittiin että soitellaan ja nähdään. As if.

Asiat J:n kanssa näyttäisi taas olevan suht koht kunnossa kun sanoin sille suoraan, etten mä jaksa sellaista draamaa. Se oli kuulemma ollut osittain huonolla tuulella sen takia, kun mä olin viikonloppuna tilittänyt sille kaikista mun ongelmista ja sille oli tullut mun puolesta paha mieli. Aika söpöä...

Tääkin päivä alkoi muuten ihan loistavasti. Mun kenkä hajosi työmatkalla. Mulla on töissä kaapit täynnä kenkiä, mutta tietenkään mitkään niistä ei sovi tähän outfittiin. Onneks nää hajonneet on semmoiset aika vanhat eikä mitkään mun lempikengät. Päätinkin korjata nää itse, ettei tarttee sitten olla loppupäivää kengissä, jotka ei sovi asuun. Tottakai kun mä täällä OMPELEN mun kenkää, mun työpaikkaihastus kävelee mun ovesta sisään. Se sanoi, että oonko mä vaihtanut alaa ja ryhtynyt suutariksi.. Siis se pitää mua ihan varmasti todella sekopäisenä tyyppinä...

Hohhoijaa

Ihan loistava päätös loistavalle päivälle. Olin jättänyt aamulla lähtiessäni avaimet kotiin. Great. Kiva juttu sinänsä, että asun nykyään talossa, jossa on talonmies eikä huoltoyhtiötä. Oon säästänyt niiiiiiin paljon rahaa tän takia. Mulla jää avaimet kotiin ihan tuhottoman usein. Mä en ymmärrä, miten vaikeeta se voi olla tsekata aamulla, että avaimet todellakin on siellä käsilaukussa..

Kävin työpäivän päätteeksi mun kaverin kanssa kahvilla ja shoppailemassa. Mä en ostanut mitään paitsi purkkaa. Näin yhdet ihan superhehkeät kengät, mutta niistä ei ollut oikeaa kokoa. Tänään oli taas semmonen päivä, että kaikki sovitetut vaatteet näytti ihan tyhmiltä. Säästyipä ainakin rahaa.

Mr Evil American Boy kehui mua äsken kauniiksi. Siitä tuli ihana olo. Kiva tietää, että joku jossain maapallon toisella puolella ajattelee mua. Nyt tietysti taas itkettää kun en osaa suhtautua ollenkaan kiltteihin ihmisiin.

Huomenna on töissä tärkeä päivä ja tajusin tossa, ettei mulla oo puhtaana mitään vaatteita, mitä tahtoisin laittaa päälle. Nyt sitten pyykkään yöllä ja silitän söpön kauluspaidan aamulla kuivaksi. Tuleeko musta ikinä aikuista?

Viikonloppukännit

Mä oon nyt tullut sellaiseen tulokseen, ettei viina sovi mulle kyllä ollenkaan. Oltiin kaveriporukalla mökillä ja avauduin kaikista sellaisista asioista, mistä mä en ikinä puhuis selvin päin ollessa, eli itsehillintä petti taas pahemman kerran. :(

Kaiken huipuksi Teekkari tuli hakemaan mua jostain hornan kuusesta keskellä yötä kun olin niin rikki ja sitten mä sorruin hempeilemään sen kanssa. Nyt vituttaa niin paljon, että suoritan taas enemmän tai vähemmän epäterveellisiä katumusharjoituksia. Oliko taas pakko olla niiiiiiiiin tyhmä? Seksi oli loistavaa, mutta miksi ihmeessä mun piti taas lässyttää sille???!!! Melkein tekis mieli viiltää ranteet auki.

J on ollut todella penseänä koko viikonlopun. Tää on just se vaihe, missä mä yleensä sanon kaikille pojille ettei kiinnosta kun mä en vaan kestä sellaista draamaa ja ongelmia. Niin kauan kun kaikki menee hienosti (ja mun ehdoilla), mä olen tyytyväinen, mutta heti kun tulee jotain vaikeampaa, mua ei vaan enää huvita. Tosin mua ei nyt huvita muutenkaan hirveesti enää yhtään mikään.

Kaiken huipuksi mun puhelimeen iski taas joku viirus, ja se on lähettänyt jonkun tyhmän kännitekstarin HMOVK:n numeroon. Voi tuska.

On kyllä niin ankeat maanantai-tunnelmat. Lisäksi mun työpaikkaihastuksesta on tullut ihan todella kummallinen. Se on ihan surullisen oloinen eikä enää juttele mulle mitään. Mitähän mä oon nyt sen kanssa mokannut? Mun tarttee varmaan alkaa tykätä tytöistä kun selkeästikään en osaa käsitellä miehiä ollenkaan enkä ymmärrä niitä tasan yhtään.

Pakko hehkuttaa..!!

Stockan lamppuosastolla on ehkä maailman kuumin mies töissä. Tumma, pitkä, komea, ystävällinen ja ihana. Mun pitää olla todella varovainen etten vahingossa kosisi sitä kun ostelen niitä lamppuja. MUTTA SE VAAN ON NIIN KUUMA!! Tänäänkin musta tuli kikatteleva höpsö heti kun se tuli auttamaan mua lamppujen valinnassa. Hmph. Se on saanut musta ihan väärän kuvan, mähän oon niin viileä ja aikuisen asiallinen noin niinkuin muuten... ;)

Sovinto

Mua alkoi eilen harmittaa koko tyhmä tilanne HMOVK:n kanssa. Päätin korjata tilannetta ja lähettää sille semmoisen kivan ja kaverillisen tekstiviestin. Ja se kannatti. Se vastasi ihan yhtä kivasti ja kaverillisesti eli nyt ollaan yhtä askelta lähempänä sitä, että me ollaan taas kavereita. Mua kummastutti sen viestissä vain yksi sana, mutta päätin olla ylianalysoimatta tilannetta, muutenhan mä tulisin hulluksi.

Mutta miten ihmeessä ihmissuhteita on hoidettu ennen kännyköitä? Mä en tajua! Nyt yksi pieni viesti riitti korjaamaan tilannetta ratkaisevasti. Jos ei olis kännykkää, en mä ainakaan olis soittanut sille eli koko tilanne olisi jatkunut ennallaan. Kiitos Nokia kiitos! Ehkä Noksulle pitäis antaa joku Nobelin palkinto ihmissuhdeongelmien helpottamisesta ;).

Eilen oli muutenkin kiva päivä. Mä sekoilin autolla liikenteessä, mutta joku ihan supersöpö mieskuski oli kiltti ja päästi mut sen edelle etten olis juminut keskellä risteystä keskustassa :). Mä en itse en oo ikinä kyllä noin kiltti. Katson halveksuvasti jos joku jumii keskellä tietä ja saatan jopa tööttäillä jos se tyhmäpää on mun tiellä. Oon mä kyllä idiootti! Varsinkin kun oon itse todella huono autoilija ;).

Ai niin, mun työmatkareitin varrelle on avattu uusi Wayne's. Ou jee. Vähänkö elämänlaatu paranee kun voi aamulla juoda hyvää kahvia jota ei oo keittänyt vihainen sihteeri tai mä. Oon nytkin ollut koko aamu tosi hyvällä tuulella. Johan tätä työpäivää onkin mennyt 41 minuuttia...

:(

Musta tuntuu, että mun työpaikkaihastus numero 2, siis se hieman vanhempi, on alkanut hoksata, että mä salaa "tykkään" siitä. Tyhmä juttu, koska mä en tietenkään oikeasti tykkää siitä, oon vaan ehkä vähän ihastunut ja sitä on todella kivaa katsella...Ei oo kivaa, jos se nyt alkaa kuvitella jotain juttuja päässään. Ehkä mä alan käyttäytyä sitä kohtaan nyt todella viileästi ja asiallisesti.

Mun piti nähdä Teekkaria viime sunnuntaina, mutta tyttöjen elämä on aina välillä sen verran tyhmää, ettei suunnitelmat välttämättä onnistu. Piti jättää tapaaminen välistä :(.

Mä selkeästi kaipaan nyt jotain uutta. Kaikki vanhat miehet kyllästyttää, kaikki Helsingin baarit on ihan tylsiä, töissä on tylsää ja mun elämä on ihan saatanan tylsää nykyään. Mitään ei tapahdu. Ei kerrassaan mitään. Mä aion ehkä reklamoida jonnekin, että tää aikuisuus ei ihan oo ehkä sitä mitä mä olin odottanut. Eihän tällasta työssäkäyntiä jaksa pidemmän päälle kukaan. Onneks kohta alkaa taas koulu. Sieltä ainakin voi lintsata jos nyt ei ihan joka aamu satu huvittamaan ;).

En muuten ymmärrä joidenkin ihmisten motivaatiota ollenkaan. Tai ehkä mä en vaan ymmärrä omaa motivaatiotani tiettyjen tyyppien suhteen. Mun blogia kommentoi todella kivan oloinen poika, mutta mä en osaa päättää mitä mä siitä tahdon vai tahdonko yhtään mitään. Toisaalta en voi myöskään odotuttaa sitä ihan hirmu kauaa. Mutta sitten kun se kertoo mulle joistain sen ihastuksista niin mä oon jollain sairaalla tavalla mustasukkainen. Sama juttu ehkä J:n kanssa, paitsi että sen mä annan aktiivisesti ymmärtää, että oon tosi kiinnostunut siitä ja kohta me seukataan. Totuushan on kumminkin ihan toinen.

Mä oon kyllä aika huono ihminen.

Prinssi

Mä oon ollut ehkä vähän masentunut viime päivinä. Tai no okei, en ehkä masentunut, mutta elämä ei oo vaan tuntunut ihan omalta ja on ollut semmoinen tunne, ettei mua kiinnosta edes miehet. Mut nyt kiinnostaa. Mä sain kivan (ööö, siis ihan tosi pornon) tekstarin taas Prinssiltä keskellä päivää ja heti tuli parempi mieli. Sitten me juteltiin hetki puhelimessa äsken, ja nyt mulla on vielä parempi mieli ;). Se onnistuu jotenkin AINA yllättämään mut, mutta se on vaan huippua :)

Mun työpaikkaihastus tuli tänään takaisin lomalta ja se oli ihan sairaan kuuma. Ihan ruskettunut ja tosi lutuinen. Mä tietty menin ihan puihin enkä edes muistanut kysyä siltä miten sen loma meni. Oisko jossain semmosta koulutusta, missä opetettaisiin kuinka olla oma itsensä kuumien miesten seurassa?

Lauantaina baarissa oli aika tylsää. Kaiken lisäks mä olin ihan hirveessä känkkäränkkähumalassa ja olin tosi ilkeä J:lle. Hieman sitten hävetti sunnuntai-aamuna, mutta onneks sitä vaan nauratti :D. Tätä vauhtia mä kyllä seukkaan J:n kanssa kun me jotenkin kiehnätään joka ikinen päivä, mutta siltikään mua ei ahdista tai ärsytä. Mutta siltikin siitä puuttuu se jokin... Mun toinen työkaveri tuli tänään takaisin äitiyslomalta ja sillekin piti sitten selittää tätä HMOVK-kuviota. Ja mua alkoi itkettää kun tilitin sille. Pakko myöntää, että oon mä vähän surullinen siitä, ettei me ollaan enää missään väleissä.. Mutta eihän sille mitään voi. Musta ei tuu rumaa kääpiötä tekemälläkään ;).

Ai niin, perjantaina sattui hassu juttu. Mä olin kävelemässä kotiin ja katsoin, että kukas kuuma kesämies tulee Erottajalla yhdestä rappukäytävästä. Mä jopa hymyilin sille, ennen kuin tajusin, että se oli Henry Saari. Mun oli pakko mennä Urban A:han äkkiä sisään, ettei se ois vaan luullut, että yritän pokata sitä tai jotain. Tartteis varmaan ostaa silmälasit, ettei tollasia tapaturmia pääse käymään enää ikinä. Huhhuh.

Heh, tuli tosta otsikosta mieleen mitä kaikkea mä oon käyttänyt miesten koodiniminä: Prinssi, J, Teekkari, HMOVK, Rokkari-Örsö, Eminem, Pitkä Kuuma Mikko, TJ, kuopiolainen kaupparatsu, Poliisi, mealticket... :)

Mä en tajuu itteeni

Voi vittu. Olin tänään perhehelvetissä semmoisessa isossa ruokakaupassa ja alussa kun kattelin tarjouskuponkien leikkaamista ja karkkihyllyllä kiukkuilevia lapsia, mä onnittelin itteeni siitä että oon vielä sinkku. Sen jälkeen mä näin siellä kaupassa mun yhden vanhan poikaystävän SEN PERHEEN kanssa. Se ei ikinä koskaan näyttänyt niin onnelliselta mun kanssa mitä se nyt näytti kantaessaan sen vauvaa semmoisessa kantorepussa.

Mä aloin miettiä mikä mun elämässä on muka niin paljon hohdokkaampaa. Ja mä tajusin, että eihän tässä ookaan. Mä kuvittelen, että tää sinkkuelämä on jotenkin sairaan hehkeetä mutta kumminkin mä salaa haaveilen koko ajan perheestä ja semmoisesta tavallisesta arkipäivän elämästä. Harmi vaan, että kaikki pojat ketä mä tapaan ei ajattele yhtään samoin. Mä en kuulemma oo sellainen tyyppi mitä kukaan etsii loppuelämäksi. Siis enhän mäkään välttämättä menis itseni kanssa naimisiin, mutta pakkohan tässä maailmassa on olla edes yks mies joka sietäis mua pidempään kuin kaksi viikkoa. Nyt tässä näyttäis olevan ainoana vaihtoehtona se, että soitain kaikille niille tyypeille kenelle oon antanut pakit syystä tai toisesta tai sitten hommaan semmoisen postimyyntiaviomiehen.

Onneks tänään pääsee baariin.

The one before the one

Hmm,kattelin just laatusarjaa, Amorin apulaista. Siinä lanseerattiin uusi käsite: The one before the one. Siis tyttö on se oikea, kunnes se oikea oikea löytyy. Mä aloin miettiä, että mähän oon just tollainen. Kaikki suhteet on hyvin siihen saakka, kunnes sellainen oikea helmi löytyy. Miten tälläisesta statuksesta pääsee eroon?

Oonko mä koskaan kenellekään se oikea oikea?

Sweet cakes

Mun työkaveri kysyi äsken onko mulla ikävä HMOVK-tyyppiä. Mun piti hetken aikaa jopa miettiä, että onko vai ei. Ei kyllä oo. Toki se tulee aina kännissä mieleen, mutta eipä juuri näin selvin päin ollessa. Mä en oo muuten mikään alkoholisti :)

Tulin tänään takaisin töihin vaikkei ois ehkä vielä pitänytkään. Mä vaan kähisen täällä ja kaikki huutaa mulle, että mee takaisin kotiin. Mutta en mä varmana parannu yhtään sen äkkiämpään vaikka mä makoilisinkin kotona. Sitä paitsi, mä oon paljon pirteemmällä tuulella täällä töissä kun kotona maatessa.

Oon jotenkin ihan sekaisin taas kaikkien miesjuttujen suhteen. Mua vituttaa Mr Evil American Boy joka antaa taas ymmärtää maailman toiselta puolelta vaikka mitä, mutta se ei kumminkaan sitten loppupeleissä ymmärrä antaa. Lisäksi mun pitäis tajuta, että kun se käyttää musta söpöjä hellittelynimiä, niin se ei tarkoita yhtään mitään. Se vaan on sen puhetyyli. Hiton amerikkalaiset ja niiden söpöt hellittelynimet!

Tänään ois taas torstai. Pitänee varmaan jättää kyllä Kalle väliin. Mä just mietin, että jos joku mies tulee juttelemaan mulle niin sehän luulee mua varmaan transuksi kun mulla on vähintäänkin yhtä matala ääni tällä hetkellä kuin miehillä.

Tuijottelin eilen Euroopan karttaa ja mietin, että mihinköhän sitä hakis vaihtoon. Periaatteessa tahtoisin lähtee mahdollisimman kauas mahdollisimman pitkäks aikaa, mutta sitten joku ihmeen aikuis-sivupersoona huutaa taustalla, että pitäis mennä jonnekin mistä ois mahdollisimman paljon hyötyä. Toisaalta, sitten kun mä olen trendikahvilan pitäjä Muoniolla niin tuskin ketään kiinnostaa se, missä mä oon vaihdossa ollut ;)

Meriaamiainen kannella kuusi

Viikonloppu maalla oli aika helmi. Meidän kuusihenkinen seurue oli kyllä kieltämättä aika outo kombinaatio homomiehiä ja heterotyttöjä, mutta mun pienistä ennakkoluuloista huolimatta meillä oli todella kivaa. Nyt vaan mietittyttää, voiko tulla raskaaksi jos pesee hampaat uima-altaasta otetulla vedellä.

Puitteet oli kuin jostain Gantin mainoksesta, merihenkinen aamiainen tarjoiltiin kannella kuusi ja sitä nautittiin skumpan kera. Voiko ihanammin aamu enää alkaa? Joku muu tekee aamiaista jonka voi nauttia luonnon helmassa (mutta oikeilta astioilta) ja juoda skumppaa. Yks pikku miinus oli kyllä se, että se joka oli käynyt Alkossa oli ostanut aika monta pulloa MAKEAA skumppaa. Yök. Sivistyneistä puitteista huolimatta viikonlopun aikana saatiin käytyä taas koko tunteiden kirjo läpi. Musta on todella jännää mistä kaikesta tytöt voikaan kännissä suuttua... Itse mä en suuttunut. Pahimman draaman aikaan elin omaa draamaa keskisuomalaisessa keskussairaalassa, mutta onneks siitäkin selvittiin hengissä. Sain jopa sairaslomaakin, joten nyt voin löhöillä kotona (tulin heti äidin hoiviin) ja maata sohvalla ja lukea lääketokkurassa naistenlehtiä pyjama päällä.

Mun puhelimeen oli selkeästikin tullut joku viirus lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Mun puhelin oli soittanut kaksi kertaa HMOVK:lle. Ensimmäisen kerran joskus puolen yön kieppeillä ja uudestaan sitten klo 04.28. Nyt sitten vituttaa. Just kun olin päässyt siitä yli, niin oli ihan pakko mennä soittelemaan. :(. Niin tai enhän mä itse soittanut, vaan se puhelin...Jos joku Nokian tuotekehittelijä lukee tätä, niin voisko niihin puhelimiin kehittää jonkun alkolukon. Mä ainakin heti välittömästi ostaisin yhden sellaisen puhelimen.

Tänään sattui hupaisa pikku episodi kun olin tulossa lääkäriaseman hississä. Mun äiti soitti ja se huusi luuriin ettei kuule mitään. Mä yritin puhua sille, mutta mulla on tällä hetkellä 0700-linjojen ääni. Ts. ääntä ei lähde yhtään, mä vaan kuiskaan. Mä yritin huutaa sille, ettei mulla lähde ääntä ja voisko se nyt kuunnella niin saattais kuulla jotain mun kuiskauksesta. Siinä vaiheessa joku räjähti nauramaan. Se joku oli tosi söpö poika joka flirttaili mulle koko hissimatkan. Me törmättiin lääkärikeskuksen jälkeen vielä yhdessä kadun kulmassa ja se hymyili mulle todella nätisti. Uuh. Ehkä kipeenä olo ei ookkaan niin tyhmää... ;)

Teekkari : Luetko sä tätä blogia?

Fuckbuddy

Hahaa! Mä eilen vihdoin ja viimein ymmärsin fuckbuddyn tarkoituksen ja merkityksen. Tajusin, että on ihan ok, vaikka en tykkääkään Teekkarista. Pääasia että noin niin kuin lämpenen siitä fyysisesti ja että sen kanssa on kivaa. Ja eilen oli, heti kun vaan lopetin stressaamisen tykkäämisestä. Jos tää ois k-18 blogi, mä ehkä kertoisin, että sain eilen elämäni parasta seksiä, mutta koska tää ei oo, niin mä en kerro ;)

Siis tällainen toimiva fuckbuddy-juttuhan saattaa juuri nimenomaan olla se, mitä mä tartteisin. Nyt ei tarttee antaa kenellekään OIKEASTI kivalla heti ekoilla treffeillä kun en oo enää niin pahasti puutteessa ;). Oon nimittäin joskus päättänyt, että "sen oikean" kanssa en harrasta seksiä ekoilla treffeillä. Naiset ja omituiset säännöt...

Me käytiin eilen baarifestareilla ja jotenkin jouduttiin sellaiseen "trendimestaan". Mä olin lähtenyt kotoa anti-baarivaatteissa kun tarkoitus oli vaan käväistä jossain lähibaarissa ja tunsin oloni jotenkin niiiiiiiiiiin epämuodikkaaksi. Kaikki muut tytöt siellä baarissa oli patalapun kokoisissa topeissa ja vöissä (=liian lyhyissä hameissa). Mulla oli musta paita, farkkuHAME ja Vansin mustavalkoiset checkerbox-kengät.

Hard to let go

Mä juttelin eilen pitkästä aikaa Mr Evil American Boyn kanssa. Koko päivän. Oon siis ollut taas niin vuoden työntekijä ettei mitään rajaa. Se oli ihan samanlainen kuin aina ennenkin ja se käytti musta söpöjä lempinimiä. Mä jo hetken aikaa mietin, että what if, mutta sitten taas muistin, että tää on niin tuhoontuomittu juttu ja tulee sitä aina olemaankin niin, että turha edes alkaa nähdä mitään päiväunia.

Miksi musta on aina niin vaikeaa päästää irti jostain ihmisestä? En oo siis mikään stalkkeri, mutta esim. vauhtiin päästyäni googlasin yhden vanhan tyypin vain todistaakseni itselle, että se on todella olemassa.

Miksi mä en voi vaan jättää vanhoja asioita taakse ja siirtyä elämässä eteenpäin? On ihan superturhaa haikailla jonkin täysin saavuttamattomissa olevan asian perään. Mua ärsyttää jo itseänikin tämmöinen turha pohdinta joka ei johda yhtään mihinkään. Todistaakseni itselleni, että tokihan mä pystyn päästämään kaikesta ja kaikista irti, tekstasin teekkarille ja kysyin voisinko mennä sinne tänään kylään, mutta nyt mua ei taas huvitakaan yhtään. Miksi mä elän tämmöistä elämää?

Millainen mä olen? ;)

No niin. Nyt saa sitten ihan luvan kanssa arvostella. Löysin tän Fridan (www.fridasliv.blogspot.com) blogista:


Sinä joka luet tätä, kuvaile minua yhdellä sanalla.-Siis vain yhdellä (!),ja sen jälkeen laita tämä omaan päiväkirjaasi,jotta näet mitä muut ajattelevat sinusta...

Kiltti tyttö kotona

Mun elämä on nykyään (siis sen jälkeen kun lopetin kaikki irtosuhteet) niiiiiiiin tylsää. Olin viikonloppuna käymässä mun vanhempien luona. Siis huhhuh. Pikkukaupunkien baareissa on ihan eri meininki kuin täällä. Mä en edes aloita siitä, mitä ihmisillä oli siellä päällään ;).

Joku todella miellyttävä ja mukava naishenkilö päätti jostain syystä kaataa mun päälle siideriä ja syyttää mua kaikesta tästä. Sen mesta poke tuli heittämään mua ulos (ei ois ollut eka kerta kun olisin joutunut lähtemään baarista kesken illan) mutta sain sen vihdoin ja viimein uskomaan, että mä en todellakaan oo heittänyt kenenkään päälle mitään. Mulla oli täysi lasi ja märkä paita kun taas sillä toisella naisella oli tyhjä lasi ja kuiva paita. Yllättäen hermostuin tästä aika paljon ja sitten pakotin mun kaverin lähtemään mun kanssa toiseen baariin. Ei ehkä ihan hirvittävän hyvä vaihtoehto sekään..

Toisessa baarissa mun uudelle, todella söpölle villatakille kaatui punaviiniä. Mä olin jotenkin niin vihainen tästä, että päätin jopa suostua lähtemään sellaisen paikallisen pikkustaran luo jatkoille. Ne jatkot oli ihan katastrofaaliset, ainakin sen kämpän omistajan mielestä. Mä pesin lattioita jaffalla ja oluella.. Onneks mun pikkuveli sitten ilmoitti joskus neljän kieppeillä, että munkin on nyt todella hyvä aika lähteä kotiin.

Kotiin tullessa rojahdin suoraan eteisen lattialle kun en ihan muistanut ettei siinä ookaan mun sänky :) Eilen olikin sitten todella fresh olo ;). No joo..ilmeisesti kotona käyminen saa mut aina taantumaan takaisin teinitasolle...

Teekkari ehdotti tänään tapaamista, mutta tällä kertaa se sanoi ihan suoraan, että se tahtoo pelkkää seksiä. Mua niiiiiiiin huvittaisi suostua, mutta ehkä mä jatkan mun selibaattia. Seksi sen kanssa ei ollut mitenkään päätä huimaavan huippua viimeksi. Sitä paitsi, mä oon ehkä ihan vähän jopa KIINNOSTUNUT jostain ihan muusta tyypistä ;). Ehkä.

Aika parantaa haavat on muuten niiiiin totta. HMOVK on ihan täysin yhdentekevä ihminen nykyään. Siltä tuli viikonloppuna joku viesti, mutta mä poistin sen lukematta. I am soooooooo over him. Ainakin taas tänään ;).

Päänhierontaa ja mango-drinkkejä

Eilen oli ihan loistava päivä!! Menin töistä suoraan kampaajalle. Mulla on ollut ihan hirveitä ongelmia löytää sellaista kampaajaa, jonne mä tahtoisin mennä toisenkin kerran mutta nyt se on löytynyt. Siellä soi ihan täydellinen musiikki, ilmapiiri oli tosi rento ja sen sijaan, että siellä oltais tarjoiltu jotain kolme päivää sitten keitettyä kahvia siellä sai läheisestä kioskista haettua kahvia pahvimukista. Siis ihan täydellinen mesta. Ja kampaaja oli ihan huippu ja se hieroi mun päätä samalla kun pesi mun tukkaa ja se oli ihan taivaallista :).

Tajusin eilen, että mut on todellakin tarkoitettu kiharatukkaiseksi. Mun tukka suoristettiin siellä kampaajalla ja mä näytin suorassa tukassa kolmekymppiseltä. So not for me. Kotona oli pakko kastella hiukset heti ja antaa kuivua kiharoiksi ja sitten peilistä näkyikin jo tuttu tyyppi :).

Oltiin eilen illalla sitten tyttöjen kanssa Kallessa. Me ollaan käyty vinkumassa koko kevät yhtä tiettyä biisiä heti sisään päästyämme dj:ltä, mutta eilen ei tarvinnut kuin kävellä yläkertaan ja mennä tiskille niin me saatiin se biisi pyytämättä. Kiitos. Join koko illan appelsiinimehua. Siis sellaista mehua jossa oli Malibu-mangoa. Ihan törkeen hyvää. Eikä maistunut viinalta.

Tosi söpö lippis-poika (okei I know, kuka menee baariin lippiksessä..Mutta se lippis oli söpö ja kävi sen muuhun vaatetukseen ja se poikakin oli söpö) tsekkaili mua Suomi-baarissa. Musta tuli yhtäkkiä ihan todella ujo enkä uskaltanut oikein edes hymyillä sille :(. Noin ne tilaisuudet löytää elämän mies menee vaan ohitse..Höh. Myös Saku Koivu ja pari muuta jääkiekkoilijaa oli siellä. Aika kuuma perheenisä ;)

Ai niin. Näin eilen mun vanhaa kaveria ja se on nykyään Finnarilla stuerttina. Miksi se työ kuullostaa niin hehkeeltä?? "Joo, vähän väsyttää, tulin eilen Kiinasta ja loppuviikolla meen Nykkiin." Siis tottakai mäkin tahtoisin tollaisen elämän.

Äiti soitti eilen ja ilmoitti, että mun serkun rippijuhlat on SUNNUNTAI-AAMUNA klo 10. Mulla on jotenkin sellainen olo, etten ihan selviä mihinkään kirkkoon niin aikaisin. Kaiken lisäksi mä unohdin mun juhla-asuun sopivat alusvaatteet kotiin, joten vuoden työntekijä joutuu nyt käymään kesken päivän kotona tai shoppailemassa.

Nyt aamukahvia ja äkkiä!

Miksi mä flirttailen??!

Mä oon jotenkin alkanut pohtia omaa käytöstäni ehkä jopa liikaa. Musta tuntuu, että välillä mä en ole ollenkaan oma itseni, kun yritän jotenkin niin kovasti olla aikuinen ja korrekti ja vakavasti otettava. Me keskusteltiin kavereiden kanssa yhtenä iltana kännissä siitä, että eihän kukaan usko mitä me tehdään oikeassa elämässä jos joku näkis meidät joskus viettämässä tyttöjen ilta. Ehkä se on vaan hyvä.

Mä en kyllä tajua itseäni just tällä hetkellä. Tuntuu, että vähän kaiken suhteen on pallo enemmän tai vähemmän hukassa. Mä vingun ihan koko ajan sitä, että ei oo miestä ja ei oo sitä ja ei oo tätä. Joskus ennen lukioaikaa mä olin ihan satavarma siitä, etten mä koskaan edes halua mennä naimisiin tai halua saada lapsia. Lukiossa mun mieli muuttui ja nyt mä oon pohtinut että miksi. Miksi? Mulla on välillä sellainen olo, että enhän mä edes tahdo löytää ketään "elämän miestä". Elämä on kivaa just näin ja mua ahdistaa ajatus siitä, että mä oisin jotenkin sidottu yhteen paikkaan tai yhteen ihmiseen. '

Mitä mä tässä nyt yritän sanoa on se, että entäs jos mä alitajuisesti käyttäydyn just niin, ettei kukaan vaan ajattelekaan mua missään nimessä yhtään minään muuna kuin yhden yön hoitona.. Entäs jos mä salaa toivonkin jääväni vanhaksi piiaksi että voin elää tälläiseen tyyliin elämän loppuun saakka? Entäs jos mä en yksinkertaisesti vaan osaa elää kenenkään muun kanssa kuin itseni? Ehkä tää yhteiskunta jossa sinkkuja enemmän tai vähemmän katsotaan pahalla silmällä, on saanut mut kuvittelemaan, että mä tahdon perheen koska se on "normaalia".

Miksi mä nyt tästä avaudun on se, kun mun esimies tuli äsken juttelemaan mulle ja mä tajusin etten mä osaa keskustella sen kanssa ilman, että mä flirttailisin. Ehkä mä oon jollain tavalla sairas, koska munhan pitää saada ihan koko ajan huomiota kaikilta ympärillä pyöriviltä miehiltä ;).l Mutta heti sen jälkeen kun "lopetin" kaikki yhden yön suhteet, musta on tullut ihan liian ylianalysoiva enkä mä oo ihan varma tykkäänkö mä itsestäni tällaisena.

Huhhuh.

Sekopäiset naiset

Me oltiin tänään kavereiden kanssa rentoutumassa työpäivän jälkeen. Mä join YHDEN siiderin ja aloin levottomasti flirttailla tarjoilijan kanssa, joka oli ihan törkeen kuuma ja kivakin vielä kaiken lisäksi. Mä todella tarvitsin siideriä, koska lähdin itkien pois töistä eikä tietenkään oo olemassa ketään ihmistä kenen kainaloon olisin voinut mennä lohduttautumaan joten käytin maailman vanhinta lääkettä. Yks siideri ja mun maailma oli jo huomattavasti valoisampi.

Me puhuttiin herutuksesta. Siis tiedättehän, siitä, että heruttaa huomioita. Naisten säälittävistä tekstiviesteistä ja siitä, miten monta viestiä voi lähettää vielä sen jälkeen kun mies on kirjoittanut lähettämänsä tekstiviestin loppuun "Hyvää yötä." ja sitä seuraavaan "Kauniita unia.". Ymmärtääkö miehet ollenkaan vihjeitä? Esim. jos mä kirjoitan, että "Oon vähän väsynyt...tiedät varmaan miksi..." ja mies vastaa "Peli meni hyvin. Hauskaa huomista päivää.". Eikö miehet tajua, että jos nainen lähettää tuollaisen viestin, se tahtoo, että sille vastataan esim: "Mullakin on pyörinyt viime yö mielessä" tai että "On vaikeaa nukahtaa ilman, että olet kainalossa."?

Elämä olis vaan niin paljon yksinkertaisempaa jos miehet ja naiset puhuis samaa kieltä. Ihmissuhteetkin olis paljon helpompia jos miehet todellakin ymmärtäisivät mitä naiset tahtoo ;).

Oon muuten ihan koukussa Lostiin. Missasin ekan seasonin telkkarista ja nyt oon tuijottanut sitä DVD:ltä kolme päivää ja sain äsken jaksot loppuun. Hitto se Sawyer on kuuma. Mua ei haittais olla sen kanssa jossain paratiisisaarella kaksistaan. Mut me oltais jossain kivassa hotellissa jossa huonepalvelu toimis ;)

Meillä oli äsken J:n kanssa varsin miellyttävä puhelinkeskustelu... Sen mielestä mulla on pornoääni. Pitäisköhän vaihtaa alaa? ;)

Hyvää yötä :)