Ei tuska...

Äsken sattui jotain "hassua". Meidän naapurinsetä (mun lapsuudenystävän isä) tuli soittamaan ovikelloa. Mä jouduin huutamaan oven raosta,etten voi avata kun mulla on pelkkä pyyhe päällä. Se totes vaan, että mä oon aina ihan alipukeutuneena kotona. Viimeks kun olin kotona ja se soitti ovikelloa mulla oli pelkät alusvaatteet. Silloinkaan ei ovi auennut.

Sitä nauratti ihan tuhottomasti ja sitten se tiedusteli että voisko se saada takaisin pullonavaajan minkä äiti oli käynyt lainaamassa joskus vähän aikaa sitten. Mä sitten kipitin pyyhe päällä keittiöön (enkä tajunnut et meidän keittiön ikkunoistahan näkyy suoraan ulos..) ja viihdytin koko naapurustoa keikkumalla pyyhe päällä keittiöjakkaralla. No, se avaaja löytyi ja mä pääsin jatkamaan pukeutumista.

Nyt se varmasti luulee, että mä oon nudisti tai sitten että käyn ihan kuumana siihen ja mulla on pakottava tarve riisuutua aina kun se tulee soittamaan ovikelloa. Voi itku.

Spoiled Brat

Oon nimittäin mä. Ainakin kotona ollessa. Täällä on niin huippua :) Ei tarttee tehdä oikein mitään ellei satu huvittamaan. Paitsi että mä nyt siivosin ja tiskasin ennen kuin kohta lähden omaan kotiin ettei äitin ja isin tarttee tulla ihan hirveeseen kaaokseen kun ne palaa saaresta.

Meidän äiti ehkä luulee, että Helsingissä ei oo ruokakauppoja (tai etten mä osaa käydä niissä). Se oli ostanut mulle kaikkea kivaa mitä voin ottaa kotiin mukaan (esim. valmista riisipuuroa...) ja jääkaappiin oli jätetty lautaselle valmiiksi ruokaa mitä voi syödä ennen kuin lähtee. Äiti ja isi on kyllä niin huippuja!

Pikkuhiljaa alan uskoa, että loma on lopuillaan. Töistä on soitettu kolmesti ja varoitettu jo etukäteen että ensi viikolla on miljoona juttua mitä pitää tehdä. Mun liukuvat työajatkin on taas vähäks aikaa loppu. Pitää taas yrittää tottua 8.30-16.30 arkeen..

Kävin just saunassa. Pitäisi kai saunoa useamminkin keskellä päivää. Tuli tosi virkeä olo. Nyt yritän taas kuivattaa kiharoita ilman fööniä..saa nähdä miten pitkään hermot riittää.

Mulla on aina haikea fiilis lähteä pois täältä, mutta toisaalta on kyllä ihan huippua päästä takaisin omaan maailmaan. Aion heti huomenna mennä shoppailemaan ja juomaan jotain kylmää Teatterin terassille päivällä ja sitten illalla baariin..

Noh, kaipa tässä pitää pukea ja sitten lupasin keittää mun kaverille kahvit ennen kuin lähdetään autoilemaan kohti stadia.

:)

Tutka

Valitin aikaisemmin päivällä mun kaverille, ettei Herra Me Ollaan Vaan Kavereita oo ottanut mitään yhteyttä. Sillä taitaa olla joku tutka, josta se näkee aina kun oon melkein saanut sen jo pois mielestä. Kesken päikkäreiden mun puhelin piippas ja siellähän se viestitteli... Mua vituttaa. Aina kun mulla on omat kuviot meneillään, se tulee ja on mustasukkainen ja sitten mä taas kuvittelen, että se tykkää musta. Sitten siitä ei kuulu viikkokausiin mitään kun sillä on se tyttis, mutta heti kun tulee joku ongelma niin se soittaa mulle. Ilmeisesti sen tyttöystävä ei kykene mihinkään ongelmanratkaisuun.. ;)

Mä lähden huomenna takaisin omaan kotiin. Ihan kivaa päästä taas ihan omiin ympyröihin ja omaan elämään. Ja ennen kaikkea baariin Helsingissä, johan tässä onkin taas vierähtänyt piiiiiiiiitkä aika viimeisimmistä kännisekoiluista.

Mun tukka on muuten ihana. Ihan todella pehmeä kun ei oo tarvinnut viikkoon käyttää hiustenkuivaajaa. Alan herätä joka aamu siinä neljän kieppeillä, että mun tukka ehtii kuivua ennen töihin lähtöä. Ihan varmasti.

Sataa sataa ropisee

Siis miten tyypillistä! Tottakai mun lomalla sataa vettä. Mutta sinänsä se ei ees haittaa kun on niin kivaa, että on se loma. Ja kerrankin voin katsoa Gilmoren Tyttöjä rauhassa ilman että tarttee samalla silittää työvaatteita ja meikata ja laittaa tukkaa...On ihan terveellistä varmaan vaan löhötä sohvalla tekemättä mitään ja kattoa kaiken maailman hömppäohjelmia. Harmi vaan, että mun selkä ei tykkää yhtään mistään paikallaan olosta. Kohta on pakko päästä Stadikalle uimaan..

Miksi musta kiinnostuu vaan kaikki örsöt? Missä on kaikki normaalit, kunnolliset, vapaat ja sivistyneet miehet? Jotenkin mua harmittaa nyt, että oon joskus nuorempana heitellyt kukkakimppuja kompostiin ja ollut tosi tyly ja kääntynyt kesken matkan liikennevaloista väärään suuntaan kun on alkanut ahistaa niin paljon. Ehkä tää on Amorin kosto, että nyt saan sitten hengailla ihan ittekseni ;) Ja oikeesti, mun unelmien mies on kyllä sellainen satuolento.. :D. Ja ei, tää ei oo epätoivoa, vaan toteamus ;)

Mun sukulaiset muuten kutsuu mua nimellä Reissu-Dooris kun mulla on kummallinen tapa kadota aina vähän väliä ulkomaille. Tai oikeastaan oli. Nyt musta on tullut tylsä aikuinen jolla on vakituinen duunipaikka ja lähteminen onkin vähän vaikeempaa. Mulla on aina sellainen fiilis, että mun elämä tapahtuu koko ajan jossain ihan muualla. Vähintääkin puolet mun ajasta menee siihen, että mä mietin jos olisinkin jäänyt vaihtarivuoden jälkeen vaan ulkomaille. Mua pelottaa, että mun elämä on ohi ennen kuin mä edes ehdin elää sitä. Oon ihan varma, että mut on tarkoitettu asumaan New Yorkissa, Tukholmassa, Milanossa tai jossain muussa übercoolissa suurkaupungissa. Mun coolius menee Suomessa ihan hukkaan ;)

Yritän tässä suostutella isiä maksamaan mulle lentolipun Ilosaarirockista takaisin stadiin ettei tarttee lintsata töistä silloin maanantaina...hih. Pitäkää peukkuja ;)

Love before sunset

Tänään on huono lomasää. Vettä sataa kaatamalla ja nyt on selkäkin kipeä niin ei oo hirveesti mitään järkevää tekemistä. Sattumalta selailin jotain Canal Plus lehteä ja kappas, sieltä tuli nyt iltapäivällä Love before sunset. Siis se jatko-osa missä on Ethan Hawk ja Julie Delby. Maailman ihanin leffa. Taas kerran, mulla valui kyyneleet valtoimenaan jo ekan 30 sekunnin jälkeen.

Mä oon aina kuvitellut, että mä ja Mr Evil American Boy kohdataan uudelleen juuri noin. Jossain ihanassa kaupungissa "sattumalta". Mun meidän tarinassa mä olen kyllä se, joka sen kirjan meidän tarinasta kirjoittaa. Toisin kuin tossa leffassa, meillä on ollut yhden yön sijasta yksi täydellinen päivä. Vuonna 2000. Aluks oli ihan kummallista kun ei oltu nähty tsiljoonaan vuoteen ja se oli muuttunut hassusta high school- pojasta ihan järjettömän kuumaksi college-pojaksi. Me pidettiin koko päivä toisiamme kädestä ja illalla kun se vei mut takaisin kotiin, se suuteli mua neljä kertaa. Ihan täydellistä. Se oli ihan magical day. Sitä mä oon sitten muistellut viimeiset kuusi vuotta ja vertaillut kaikkia tyyppejä siihen.

Mun ongelma on se (jos ette oo vielä tajunneet..heh), että mä ihastun ihan liian helposti ja ihan liian moneen tyyppiin kerrallaan. Aina kun mä valita äidille, että musta tulee vanhapiika niin se väittää sen johtuvan siitä, että moniavioisuus ei oo Suomessa sallittua... ;)

Miranda moment..

Totta. Kaikki tyylillään. Jos jokainen lämpeiäisi samoista jutuista tässä maailmassa, niin täähän olis ihan tylsä paikka. :)

Mulla oli aamulla ihan järkky Miranda moment. Yöllä oli selkään tullut noidannuoli ja olin tietty yksin kotona. Kaikki kaverit 400 kilometrin päässä ja muu perhe saaressa. Voi kiukku. Kävelin sitten kaksinkerroin äitin lääkekaapille ja vedin napaan kaiken maailman kolmiolääkkeitä ja menin takaisin nukkumaan. Herättyäni uudestaan venyttelin suihkun lämmössä ehkä tunnin ja nyt jopa pystyn seisomaan suorassa. Jee!!

Äsken soitti Kelan täti ja kysyi milloin mä maksan niille monta rahaa takaisin opintotukia. Nyt olis sille Sugardaddylle vielä enemmän käyttöä kuin aikaisemmin. Jostain tarttis saada ÄKKIÄ muutama tuhat euroa..

Kesälomalla on muuten tosi kivaa kun ei tarttee ajatella mitään. Voi vaan olla. Leikin eilen saaressa selviytyjiä ja isi ilmoitti, että se äänestää mut ulos saarelta jos en itse opettele ottamaan kalaa pois ongenkoukusta. As if. Mä en uskalla koskea mihinkään limaiseen kalaan. Yök. Onkiminen on niin kauan kivaa kunnes joku tyhmäpääkala tarttuu siihen matoon ja onkeen.

Mulla ja Jimmyllä oli viime yönä varsin syvälliset keskustelut. Miten joku ihminen voikaan olla niin hyvin samalla aaltopituudella mun kanssa..?

Kesäinen yö

Terkkuja "maalta". Me harrastettiin tänään illalla kaikkea sitä, mitä me harrastettiin samaisessa pikkukaupungissa joskus lukiovuosina. Ajeltiin isin autolla, paitsi tänään kyllä äitin, ja käytiin läheisellä hautausmaalla katsomassa vieläkö siellä kummittelee. Eipä näkynyt. Tosin nyt oli kyllä ihan liian valoisaa, joten odotuksetkaan ei olleet hirvittävän korkealla. Silti mulle tuli kylmän väreet kun ajeltiin siellä ja alkoi taas pelottaa ihan hirmusti.

Kyseessä on vanha hautausmaa yhden tien laidalla. Urbaanin kaupunkilegendan mukaan joku auton alle jäänyt pikkutyttö kummittelee siellä. Kun siitä ajaa ohi, siellä näkyy puiden välissä sininen/kirkas valo joka välkähtää, muttei pala yhtenäisesti. HUI!! Sieltä hautausmaalta (eikä metsästä sen takaa) löydy mitään, mistä se valo voisi tulla. Me ollaan etsitty. Eikä tää oo mikään juttu jonka vaan meidän kaveriporukka näkis. Melkein kaikki tän kaupungin teinit on käyneet kyttäämässä sitä valoa joten se on ihan yleisesti tiedossa.

Rest in peace pikkutyttö.

Harrastin äsken puhelinseksiä Prinssin kanssa. :)

Mikä v***n levoton olo?

Mua ahdistelee sellainen 35-vuotias mies ja sen puheet on saaneet mut pohtimaan nuorten ja vanhojen miesten eroa (sori 35-vuotias, sut luetaan vanhaksi..). Kun vanhoja miehiä panettaa, ne ilmaisee asian näin :
"Mulla on levoton olo. Onko sulla?". Kun nuoria miehiä panettaa, ne sanoo suoraan :"Mua panettaa.".

Kaikkien, kenellä on levoton olo, kannattaisi lukea jostain sanakirjasta, mitä sana levoton tarkoittaa. Jos mua ei okseta niiden miesten vanhuus, mua alkaa oksettaa toi levoton-sanan käyttö. Miksi asioita ei voi sanoa suoraan? Voin ihan takuuvarmasti sanoa, ettei ketään naista kiihota, jos mies ilmoittaa, että sillä on levoton olo!

Kyseinen 35-vuotias lähetti mulle myös eilen tekstiviestin. "Leikittäiskö ensi viikolla vähän...?" Siis mitä me leikittäis? Legoilla? Barbeilla? Kotia? Mä olisin jopa saattanutkin suostua jos viestissä olis suoraan lukenut, että "Tuutko meille harrastamaan seksiä ensi viikolla?". Mutta kun ei.. Siis no thanks. Mua kiihotta suorat puheet, varsinkin jos ne sanotaan på svenska.. :)

Tajusin just tossa takapihalla, että ainoa tapa ruskettua Suomessa on itseruskettavavoide. Eihän tosta auringonotosta tuu mitään. Koko ajan mua ahdistelee ampiaiset ynnä muut ökkiäiset ja aurinko paistaa tasan kaksi minuuttia ja sitten jo tulee ihan järkyttävä sadekuuro. Lisäksi mä en selvästikään rusketu naamasta. Mulle tulee vaan pisamia.

She's a lady...

No höh. Nyt mua harmittaa toi edellinen kirjoitus. Kaikki on ihan fine ja mä vaan valitan turhasta. Sori.

Mutta asioista iloisempiin... Mä kerroin, että oon lukenut vanhoja naistenlehtiä tänään. Yhdessä niistä oli Leiditesti. Tottakai mä testasin kuinka leidi mä oikeen oon ja tässä vastaus:

"Olet juuri niin itsevarma kuin leidin kuuluukin."

Ou jee. Eli ei se mitään vaikka mä välillä vedänkin Mervi Tapola -kännit ja oon ihan hirvittävä örsö, koska kumminkin mä oon oikeasti ihan leidi :)

Laitoin saunan päälle. Ja olutta on. Minä tarjoan. :) Harmi vaan, ettei kukaan taida kuulla tota kutsua ;)

Loma :(

Jännää, en oo oikeastaan ajatellut töitä ollenkaan ja tää on kumminkin jo loman kolmas päivä. Oon ottanut takapihalla aurikoa, lukenut vanhoja naistenlehtiä ja juonut kahvia.

Ja ainiin, yritinhän mä myös tehdä vanhoista farkuista hametta, mutta en piru vie osannutkaan. (Älkää pelästykö, tästä ei oo tulossa käsityöblogia..hih)

Tajusin tänään, että mulla ei oikeestaan oo kotia. Mun oma asunto ei tunnu kodilta, se vaan on paikka jossa on vaatekaappi ja jossa voi käydä nukkumassa. Mun lapsuudenkoti ei tunnu enää kodilta. Kaikki tavarat on vieraita ja muutenkin mulla on ihan kumma fiilis täällä. Ehkä tää on sitä aikuiseksi kasvamista.

Mua on taas tänään itkettänyt. Mä en tajua mikä mulla on. Mun elämässä on kumminkin kaikki ihan tosi hyvin eikä pitäis olla mitään valittamisen aihetta. Ehkä mä vaan oon sitten tällainen itkupilli.

Harmittaa, kun eilen räyhäsin mun pikkuveljelle tiskeistä. Ei olis pitänyt, mutta jotenkin tuli vaan kaikki lapsuusmuistot mieleen jolloin mä jouduin aina siivoaamaan sen jälkiä ettei äiti ja isi olis räyhänneet mulle, siitä että on niin sotkuista jos ne on edes hetken poissa. Ehkä mä vaan oon niin paha ihminen.

Polttaritunnelmaa...

No niin. Nyt on meidän kaveriporukan ensimmäiset polttarit takana. Ihan uskomatonta. Yhtäkkiä me ollaankin niin vanhoja, että jengillä on vakituiset parisuhteet, työt, omat kodit ja joku menee naimisiin. On ehkä vähän nostalginen olo...Mä just muuten huomasin eilen, että mä en enää oikein tykkää mun lapsuuden parhaasta ystävästä. Se on ihan mukava, mutta siitä on jotenkin tullut niin vieras. Eilenkin mä haukoin henkeä muutaman kerran, kun kuuntelin sen juttuja ja mietin että ei voi jumaleissön olla todellista. Mutta ehkä niin käy. Ehkä ihmiset ajautuu kauemmaksi toisistaan jossain vaiheessa...Sitten se edelleenkin jaksaa muistuttaa siitä, kuinka me ollaan sovittu olevamme toistemme kaasoja joskus vuonna kivi ja miekka. As if.Kyllä mä tahdon sellaisen kaason joka tietää millainen ihminen mä nykyään oo..En mä välttämättä tahdo samanlaisia häitä kun mitä tahdoin joskus kuusi vuotiaana...

Polttareissa oli kivaa. Me oltiin Tallinnassa ja sitten täällä Helsingissä. Ohjelmassa oli mm. skumppaa, hemmottelua ja räpyläjuoksua :).

Illalla kun lopeteltiin iltaa mun parhaan ystävän kotona, mä tajusin jotain. Mun parhaalla kaverilla on oikea koti. Ja mulla on vaan asunto. Mä en tietenkään oo kateellinen, mutta olishan se ihan kiva, jos olis joku kiva mies, ja sen kanssa oikea koti. Yksiötä kun on aika vaikea sisustaakin.

Ai niin, tytöt oli katsoneet vanhoja valokuvia (tyyliin parin viikon takaisia...) ja nyt me tiedetään miksi mä olen sinkku. Kun mä hymyilen, se näyttää kaukaa kuulemma ihan hymyltä, mutta sitten kun kuvan zoomaa digikameralla äärimmäisen lähelle, selviää, että mä olen hymyillessä tappajakalan näköinen. Siis mitä v***ua? Ilmeisesti pitää siis lopettaa hymyileminen kokonaan...

Herra Me Ollaan Vaan Kavereista ei toivottanut mulle eilen mitenkään hyvää juhannusta. Prkl. Jimmy soitti, mutta taustalla metelöi about koko keski-Suomen kaikki tsiksit. Hoitsu vastasi tosi kylmästi eikä Mr Evil American Boy taida edes muistaa, että täällä on juhannus.

Mä teen tässä pohdintaa, että lähtisinkö kotiin Itä-Suomeen tänään, vai jäisinkö vielä stadiin grillailemaan mun parhaan kaverin poikaystävän uudella hienolla sähkögrillillä...(se ei tosin tiedä, että me aiotaan lainata sitä..hih!)

Piste piste piste

Mun tietokoneen Wordin mukaan kolmella pisteellä voidaan ilmaista sitä, että asia tai lause jää tarkoituksen mukaisesti kesken. Mä sain mun työpaikkaihastukselta sähköpostia missä lauseet loppui ... Miksi? Mitä siltä jäi sanomatta ja miksei sanonut sitä? Mä en kestä sen tyyliä. Jos sitä ei kiinnosta pätkääkään niin miksi sen pitää antaa ymmärtää koko ajan, että sitä kiinnostaisi kuitenkin? Se kun ei kumminkaan ymmärrä antaa. Mitähän se tekee uhannuksena?

Ai niin se kuuma surffitukka. Not so kuuma after all. Miksi kaikissa vapaissa miehissä on joku vika? Selvisi, että sillä olikin kaksi lasta ja sitten eilen kun juteltiin niin jotenkin se koko maailman katsomus oli ihan täysin erilainen kuin mun. Mä vihaan sellaista herran haltuun-asennetta jossa ei oteta mitään vastuuta omasta elämästä. Eihän kukaan voi elää niin naiivisti!

Miehet...

Oon ilmeisesti soitellut eilen kännipuheluita koko mun puhelinmuistiolle, sillä aamulla oli tullut muutama ihmettelevä viesti. :). Mutta sain kyllä yölläkin ihan superhehkeän tekstarin jossa mua nimitettiin neljännesvuosisatabeibeksi.. ;) Uuh jea.

Krapula

Mulla on ihan kaamea kapula. Tietenkään mun töistä lintsaus ei nyt ihan onnistunut vaan täällä mä istun ja yritän olla oksentamatta. Huhhuh.´

Humalasta huolimatta housut pysyivät jalassa. Oon siis selkeästikin muuttunut kiltimmäksi tytöksi...

Breakfast Booty

Tänään aamulla näin sellasen raksaäijän kenellä oli housut aika pahasti revenneet. Sillä näkyi pylly ja sit kaikkea muuta tavaraa. Ja se oli itse ihan tasavarmasti tietoinen siitä koska se vilkaisi meitä tyttöjä todella itsevarmasti. Ewwwwww. Mä en tahdo nähdä aamulla ensimmäisenä vieraan miehen pyllyä..

Mulla ei oo oikeestaan mitään sanottavaa. Join just äsken yhden mansikkasiiderin ja kohta lähden Espan puistoon juomaan kossua ja sitten baariin. Ja huomenna lintsaan kyllä töistä;)

Tänään oli niin kuuma. Ja Carusellin terdellä oli ihan järjettömän paljon todella kuumia miehiä. Mun elämässä on toivottavasti kohta eräs surffitukka ;)

Hilarious :D

Hmm. Meidän toimiston naisten vessoihin on ilmestynyt selluliittigeeliä!!! Siis what!? Ilmeisesti tää on meidän esimiesten poliittisesti korrekti tapa ilmoittaa, että hehkeämpiäkin voitaisiin olla... Hmph.

Sugardaddy

Great! Tajusin just, että mulla ei ole rahaa heinäkuun vuokraan, koska palkka tulee vasta heinäkuun lopulla, kun teen tän kesäkuun ylitöitä ja niistä sitten maksetaan vasta kuukautta myöhemmin. Great! Mitenhän mä olin suunnitellut eläväni heinäkuun?

Sen sijaan, että alkaisin nyt etsiä elämäni miestä, mä joudun etsimään Sugardaddyä, joka välttämättä tahtoo maksaa mun heinäkuun vuokran (ja ehkä ostaa muutaman parin kenkiäkin). Mua ahdistaa. Äidiltä ja isiltä en oikein kehtaisi pyytää kun oon kumminkin jo muka niin aikuinen ja tuun toimeen omillani...as if.

Mä muuten tajusin tässä yhtenä päivänä että Herra Me Ollaan Vaan Kavereita ja Mr Evil American Boy on ihan täysin samanlaisia. Ne molemmat seukkaa niiden tyttöystävien kanssa, mutta kumminkin molemmat "säätää" mun kanssa siinä sivussa jotain. Enkä mä sille mitään voi jos oon niin ihana, ettei musta voi päästää irti ;). Tää amerikkalaisempi versio näistä herroista aikoo pitää lomaa vuoden vaihteessa parin sen kaverin kanssa ja mä olen ehdotellut niille lomapaikaksi Helsinkiä, koska täällä on mukamas niin paljon kaikkea talvista tekemistä. Nyt ne on sitten suurin piirtein varaamassa lentoja. Damn! Mitä täällä voi muka talvella tehdä paitsi jäätyä kävellessään töihin ja juoda viikonloppuisin hillittömät määrät kossua ja menettää muisti ja toivoa, että talvi tuntuisi sillä tavalla puolta lyhyemmältä kun on niin pahoja black outteja, että osa päivistä suorastaan pyyhkiytyy pois muistista. (Olipas ylipitkä "lause".)

Mutta joo: Kaikki Sugardaddyt voi siis ilmoittautua mulle. Ja aika nopeeta sitten kiitos please.

Kuumaa ja kosteaa..

Noh, tuhmat ajatukset, pois pois. Mun kämpässä on kuumaa ja kosteaa. Keskustayksiöitä ei oo selkeestikään tarkoitettu pyykin kuivattamiseen (no okei, mä kyllä tungin koneen täyteen lakanoita..). Mun asunto on tällä hetkellä tropiikki ja harkitsen vakavasti menisinkö puistoon nukkumaan humppiksien seuraksi. Noita lakanoita kuivaa joka ikisessä paikassa; tuolien väliin ripustettuna, silityslaudalla, keittiön pöydällä, suihkuverhotangossa ja tietty myös pyykinkuivatustelineessä.

Mulla on kuuma.

Unohtui sanoa...

Mä unohdin sanoa, että ostin tänään tarjouksesta (i know, todella keskiluokkaista kotiäiti-tyyliä) hammasharjojen 4-packin, eli tervetuloa vaan kaikki hehkeät pojat mun luo yökylään ;)

Free falling...

Yeah I'm free. Free falling. Tänään on taas hyvä päivä olla sinkku. Ei ahdista yhtään. Oon ollut kummallisen hyvällä tuulella koko päivän. Mun kenkä hajosi tänään töissä (mitä voikaan odottaa 10 dollarin kengiltä jotka on ostettu ghetto payless shoesta?) mutta mä en välittänyt, vaan korjasin sen klemmarin! avulla. Mun työpaikkaihastus sattui näkemään tän toimenpiteen ja kysyi, että oonko mä vaihtanut alaa ja alkanut suutariksi. No en, mutta en mä viittinyt olla rikkinäisellä kengälläkään eikä mulla ollut töissä muita ruskeita kenkiä ja minkä tahansa muun väriset olis kyllä pilanneet mun tän päivän duunilookin..;)

Mutta joo. Mä kuuntelin tänään mun kaverin tilitystä sen parisuhteesta ja totesin taas jälleen kerran, että ei musta olis kyllä ehkä sittenkään seurustelemaan. Mä en jaksais riidellä siitä, että toinen lähtee ilman lupaa (hei haloo, tarviiko aikuiset ihmiset lupaa..?) Provinssiin, tai siitä että mun poikaystävä luulis että mä olen pettänyt sitä sen parhaan ystävän kanssa (so O.C.), tai siitä, että mun kengät valtaa koko eteisen tai... Elämähän on just kivaa just näin. Kukaan ei komenna, vahdi tai kiellä vaan mä voin elää ihan niinkuin huvitta (tottakai suomalla muillekin sen saman vapauden).

Mun äiti ja isi tuli yllättäen kylään eilen illalla (ne asuu 400 kilometrin päässä) ja oli tosi kivaa nähdä niitä. Mä mietin, että on ihan hassua kuinka riippuvainen niistä on lapsena, mutta miten hyvin nyt pärjää jo ihan itse. Mä oon tosi erilainen kun mun äiti ja isä. Tai oikeammin sanottuna mä oon ehkä todella jännittävä sekoitus niiden molempien persoonia. Vaikka me ollaankin perhe now and always, niin silti mulle tuli aika etäinen olo. Mulla on kumminkin ihan omat kuviot ja niin näyttäis olevan niilläkin. Siltikin, mä <3 äiti ja isi. Enkä mä kyllä edes ole etääntynyt mun perheestä. Heti huomenna tulee jo mun pikkuveli kylään.. :)

Hitto. Pitäis pestä pyykkiä.

Tulevaisuus..

Mietin just äsken, että mikä musta tulee isona. Tai on se sinänsä selvää, mitä musta tulee, mutta mun koulutus on kumminkin yleispätevä (no okei, ei musta voi sydänkirurgia tai lentoemoa tällä koulutuksella tulla, mutta melkein kaikkea muuta). Oikeastaan ainoa asia mitä mä osaan määritellä on se, että mun mielestä mun tulevaisuus tapahtuu jossain ulkomailla. Jossain suuressa kaupungissa, jossain kaukana. Mutta entäs siihen asti? Mua inhottaa kun en oikein osaa elää tätä päivää, vaan keskityn siihen mitä kaikkea voikaan tapahtua joskus tulevaisuudessa.

Mä oon jollain tavalla rasisti, koska tahdon ehdottomasti akateemisen ja koulutetun miehen. Siksi, että mullakin on akateeminen koulutus. Mä arvostan todella paljon kaikkia ei-akateemikkoja, mutta mä tahdon, että mun mies ymmärtää todella mun kunnianhimon opiskeluiden ja työn suhteen. Sitä paitsi, ehkä mua häiritsee se, jos mä tienaankin enemmän kuin se mies. Oon muutenkin todella vahva persoona, joten jos mä vielä vastaisin pääasiassa perheen elatuksesta, niin se saattaisi olla a bit too much...

Harmi vaan, että ne kaikki kivat akateemiset miehet alkaa olla jo varattuja.

Turha pelätä laukausta...

Sillä yksinäisyys saman reijän nakertaa.

Kaikki on muka hyvin, mutta silti mua on itkettänyt viimeiset pari päivää ihan hillittömästi. Eilenkin jätin menemättä baariin, kun tuli niin paha mieli. Mä en oikein tiedä, mikä mua itkettää. En sinänsä oo yksinäinen, mulla on kavereita joita nään tosi usein, mutta silti tästä elämästä puuttuu se jokin.

Mua ahdistaa kaikki mun typerät säädöt ja yhden illan suhteet, koska ne ei vie mua yhtään mihinkään. Tai no vie ne. Kauemmaksi todellisesta musta. Musta tuntuu, että mä olen kehittänyt itselleni jonkin feikkielämän, vaan sen takia, että mun todellinen elämä pelottaa mua aika paljon. Mä en uskalla heittäytyä mihinkään enkä mä uskalla antaa kenellekään mahdollisuutta. Mä en vaan pysty.

Herra Me Ollaan Vaan Kavereita ei oo soittanut kahteen päivään. Mä en enää jaksa. Mulla on sitä ikävä. Joka hetki kun ei nähdä, mulla on sellainen olo, että musta puuttuu joku pala. He completes me.

Naisen paras ystävä...

Ei suinkaan ole timantti, vaan oma homoystävä. Eilisillan aikana sain taas hyödyllistä pukeutumisneuvontaa, päänsilitystä sekä Sinkkuelämän vikan tuotantokauden DVD:t lainaan. Tänks M. Musta on muuten ihanaa, että sä vihdoin ja viimein oot myös ymmärtänyt, että Carrielle käy huomattavasti paremmin se Big kuin lällerö-Aidan...

Me oltiin eilen myös kahvilla eräässä kivassa mestassa Korkeavuorenkadulla ja katsottiin paheksuvasti kuinka joku "amis-örsö" oli tullut paikalle hihattomassa urheilupaidassa sekä rantasandaaleissa, joiden sisällä oli sukat ettei vaan varpaat palele täällä suomen kesäisissä oloissa. Hetkeä myöhemmin saatiin selville, että tää amis-örsö olikin yksi Suomen kuuluisimmasta (ja kai lahjakaskin sen on) jalkapalloilijoista... Taas tuli todistetuksi se, ettei rahalla voi ostaa ihan kaikkea. Ei ainakaan tyylitajua.

Mun unelmien miehellä pitää myös olla parveke. Tai takapiha. Mulla on ihan hirvittävä vimma ostaa parvekekukkia. Taas. Aion ratkaista tän ongelman ostamalla jotain äärimmäisen hehkeitä valkoisia kukkia mun ikkunalaudalle, heti kun oon saanut siivottua.

Tänään baariin, taas. Aion olla niin hehkeä, että kaikki miehet tulee mua pokaamaan. Selitin eilen M:lle, että mun unelmien mies on kiva, rikas ja hyvännäköinen. En mä ehkä ihan noin pinnallinen oo. Ja kumminkin toi kiva tulee tossa listassa ekana. Tällä hetkellä riittäisi se, että olis ees joku mies. Ainahan siitä voi kouluttaa paremman.. ;)

Sain äsken kivan tekstarin Hoitsulta. "Hei höpönassu!". Musta on kivaa olla höpönassu....

Viiniä, vauvoja ja exä

Kelatkaa. Helsingin keskustassa on terassi, jossa lasillinen viiniä maksaa AINOASTAAN 1,5 euroa... siis ihan järjettömän halpaa. Mä tiedän mistä mut löytää ma-pe klo 16-18 ;). Ei se viini ollut ihan sairaan hyvää, mutta hinta-laatu suhde oli parempi kuin hyvä :D Suosittelen!

Mun työpaikkaihastus oli ihan vittupää tänään. Mä en niin tajua miehiä jotka flirttailee ja heti sen jälkeen on enemmän kuin asiattoman kylmiä. Mun mielestä ei oo ihan reilua, että tää työpaikkaihastus purkaa AINA kaikki muhun, kun sillä on huono päivä. Kyllähän mäkin välillä kiukkuilen, mutta en kyllä töissä. Pitäis silläkin olla jotain todellisuuden tajua. Mua rupes ärsyttämään koko tyyppi niin paljon, että lähdin kesken päivän kotiin. En mä jaksa tollasta.

Juu-u. Vauvoja ja exä. Mä näin mun entistä Rokkari-Örsöä. Ja sen vauvaa. Ihan käsittämätöntä. Musta on jännään, miten oikeat ihmiset saa toisistaan parhaimmat puolet esiin. Mä en olis voinut villeimmissä kuvitelmissanikaan ajatella, että Rokkari-Örsö vois ikinä näyttää niin isältä kuin se näytti tänään. Se oli jotenkin niin hellyttävä ja suloinen. Jos joku olis viisi vuotta sitten sanonut, että siitä tulee cool city-isä, mä olisin kuollut nauruun. Mutta enpä kuollut enää. Se näky oli jotenkin niin liikkis, että melkein tuli kyynel simmuun. Mä menin jotenkin niin sekaisin, että mä pakotin mun kaverin terassille (siis tonne puolentoista euron mestaan). Ei sillä, että mä haikailisin sen perään tai että olisin mustis. Mulle vaan tuli tosi iloinen fiilis sen puolesta. Isyys selkeästikin sopii sille.

"Nyt äkkiä jotain sutinaa!"

Mä oon leikkinyt kotiäitiä koko illan ja siis pessyt vihdoinkin pyykkiä. :) Jee, huomenna voi pukea puhtaat vaatteet päälle jo kotona (jos ne vaan sattuu kuivamaan).

Mulla on nyt sellainen olo, että pitäis äkkiä saada jotain sutinaa! Mä huomaan haikailevani mun vanhan vaihtarivuoden rakkauden perään, niin kuin aina tässä tilanteessa ja tästä tunteesta pitäisi päästä nyt äkkiä ohi. Muuten koko elämä menee ihan puihin. Tässä hädässä kelpaa melkein kaikki. Mä oon miettinyt, että mulla ei oo sellaista tiettyä miestyyppiä johon mä ihastuisin aina. Tai no on, mutta se on aika laaja määritelmä. Se on nimittäin miehet. Mä oon miettinyt enkä oo keksinyt yhdistävää tekijää niille miehille joihin mä ihastun. Hmm.

Tänään tuli telkkarista joku dokumentti, missä oli nainen joka oli elämänsä aikana harrastanut seksiä about 100 000 miehen kanssa. HUHHUH. Mä luulin itseäni suht huolimattomaksi alapäästäni, mutta tossa on kyllä jo ihan toiset luvut kyseessä. Ilmeisesti se oli tehnyt sitä ammatikseenkin jossain vaiheessa ja hoidellut about 10 asiakasta päivässä. Kyllähän se luku kai siinä sitten kasvaa.

Samalla kun oon leikkinyt kotiäitiä, oon keksinyt nimiä mun tuleville lapsille. No joo, mä tiedän, että se isä puuttuu, mutta sehän on vaan pikku juttu. Kyllä se aina jostain löytyy... Vaikka postimyynnistä. Tai ehkä mä voisin adoptoidakin ne neljä lasta, jotka mä tahdon. Mulla on tosin vaan kolmelle nimet eli jos nyt neljä ylisöpöä vauvaa soittais mun ovikelloa, siitä yhdestä tulisi ihan pakostikin nimetön. Mutta mä ajattelin sekoittaa vähän suomalaisia nimiä ja sitten englanninkielisiä nimiä niin niistä vauvoista tulee automaattisesti kansainvälisiä.
Tässä on mun nimilista:
Onni Alex Anderson
Ilona Martha Madison
Hertta Emma Emerson

Ei sillä, että mulla olis vauvakuume tai jotain. Mutta on mulla kyllä.

Kesä :(

Mä tykkään kesästä tosi paljon, mutta tässä on tää yksi ongelma mikä tekee mut hulluksi. Allergiat. Mä oon ihan väsynyt, kun vedän niin paljon kaikkia lääkkeitä. Ne ei kuitenkaan auta, ja mulla on nylon beat -ääni kun nenä on niin tukossa ja silmät valuu vettä koko ajan niin, että kaikki luulee, että mä itken :(. Lisäksi mä en saa puhuttua edes yhtä lausetta ilman, että aivastaisin sata kertaa sen aikana..

Pitää varmaan lopettaa treffeillä käynti kesän ajaksi. Eihän kukaan kattele tällaista niiskuneitiä.. :(

Mä nukahdin äsken töihin kun nää lääkkeet ja sitten vielä itse allergiaoireet väsyttää. Eli oon taas todella korkealla kun valitaan kuukauden työntekijää ;)

Pyykkikriisi..

Mun pitäisi oikeasti ottaa joku kotiapulainen / sisäkkö / aviomies. Mun pyykkikriisi on nyt siinä vaiheessa, että oli pakko käydä työmatkalla ostamassa uudet alusvaatteet. Ihan hyvä tekosyy ;)

Mutta ei kai nyt kesällä kukaan jää illaksi sisälle pyykkäämään...? Paljon mielummin mä meen ulos puistoon hengailemaan (lue: terassille juomaan siideriä..).

Äh..ei paljon taas työt huvita. Pitäis myös mennä nukkumaan ettei ylösnouseminen aamuisin kestäis niin hirvittävän kauan. Tänäänkin mulla meni 2 tuntia, siihen, että lopulta nousin ylös ja menin kylpyyn. Aika pitkä aika. Mutta joku ilkeä örsö valvottaa Pirpanaa öiseen aikaan.... ;)

Aurinkoa :)

Söpöilyä töissä...

Mä oon tosi hyväntuulinen. Kaoottinen aamu ei enää oikeestaan ole edes muisto, vaan täysin unohdettu. Töissä on ollut kiireistä, mutta silti päivään on mahtunut pientä söpöilyä.

Mä tilitin joskus aikaisemmin mun työpaikkaihastuksista. Ne ei missään nimessä oo vakavia, eikä niitä oikeastaan oo enää kuin yksi. Ja tän yhenkin suhteen mä luulin pelin olevan menetetty, mutta hahaa, luulin väärin. Meillä oli töissä bileet perjantaina ja oltiin kaikki aika humalassa. Tää mun työpaikkaihastus oli myöskin siellä ja se tuijotteli mua koko illan. Aina kun mä käänsin katseen sen suuntaan se katsoi mua ja hymyili. (Herra Me Ollaan Vaan Kavereita sanoi eilen, ettei mun pitäis tulkita kaikkea aina niin väärin, mutta mä oon kyllä täysin varma, että se oli flirttailua. Se siirtyi yhteisruokailun jälkeen mun viereen istumaan ja kuiskutteli! mun korvaan jotain juttuja. Se varmisti aina, että mulla on juotavaa ja jos me ajauduttiin kauemmaksi toisistamme baarissa, se varmisti aina katsellaan missä mä olen. Söpöä!

Aina aikaisemmin työpaikan juhlissa me ollaan puhuttu vain ja ainoastaan työasioista, mutta nyt me päästiin jo henkilökohtaisemmalle tasolle. Mä en tietenkään oo ihastunut siihen oikeasti tai mitään, mutta onhan se aina ihan kivaa flirttailla. Mä ehdotin sille ihan täysin viattomasti, että mentäiskö samalla taksilla kotiin tai käveltäiskö yhtä matkaa, koska me kumminkin asutaan samassa suunnassa. Se taisi kuulla, että mä tarkoitin että "Mentäiskö samalla taksilla niin, että mä voisin jäädä sun luo yöksi ja että me voitais panna koko yö?" sillä se punastui ja sitten mä menin etsimään muuta seuraa. Nyt me ollaan molemmat punasteltu tänään koko päivä töissä. Mä olin sen huoneessa palaverissa eikä meinannut enää pitää pokka koska se oli jotenkin niin suloista. Semmosta puhtaan viatonta ja söpöä, missä muutama hymy saa toisen ihan sekaisin...

Mä tykkään mun työstä... ;)

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita..

Mä olin lauantaina Bottalla ja tajusin, että Helsingistä on tulossa aika pieni kylä. Samassa baarissa oli kaksi mun "tuttua" ja ne molemmat sitten piiritti mua. Tilanne muuttui aika kuumaksi ja mä totesin, että mun on parasta lähteä kotiin. Yksin.

Molemmat pojat sitten soitteli ahkerasti perään ja toinen niistä tuli mun ikkunan alle huutelemaan. Aika romanttista. Mä hellyin ja menin sen kanssa lähipuistoon pussailemaan kesäyön valoisina tunteina. Enkä mä kieltäytynytkään kun Jimmy tahtoi tulla meille silittämään mun hiuksia ja keittämään aamukahvia. Kerrankin oli tosi söpö sunnuntaiaamu :)

Tää aamu olikin sitten vähemmän söpö. Siitepölyallergiat on muuttaneet mut ihan käsittämättömän näköiseksi. Olin ihan väsynyt ja tukkoinen aamulla ja päätin sitten tulla ratikalla töihin. Paha vaan, että lähdin VÄÄRÄÄN ratikkaan pysäkiltä ja kävin sitten ajelemassa ykkösen päättärille ennen kuin pääsin takaisin Eiran sairaalan kohdalle ja siitä oikeaan ratikkaan. Töissäkin on ollut ihan superhektistä heti koko aamun ja näyttää siltä, että tälläkin viikolla mä voin ihailla auringonpaistetta vaan mun työhuoneen ikkunan läpi.. :(

Tietääkö kukaan, miten synttärikakkua tehdään? Herra Me Ollaan Vaan Kavereita vanhenee tänään ja mä ajattelin tehdä sille kakkua...

Oh it's just a perfect day...

Olipa ihana ilta :) Herra Me Ollaan Vaan Kavereita vei mut autoajelulle ja kahville. Sinänsä hassua, koska olin koko päivän naureskellut mun kahdelle kaverille joilla on vakavat parisuhteet ja ne harrastaa niiden avomiesten kanssa autoajeluilla käyntiä. Mutta oli tosi kivaa.

Sen kanssa on vaan niin helppo olla. Mulla on semmonen todella kotoisa ja turvallinen olo. Mä pystyn olemaan ihan täysin oma itseni ja se silti tykkää musta. Vaikka tää kuullostaa naurettavalta, niin mulla on sen seurassa ehjempi olo. Mutta tänään mä jotenkin myös tajusin sen, että ei se haittaa vaikka se seurusteleekin jonkun kanssa. Me voidaan silti olla kavereita ja mä tiedän, että se välittää musta paljon. Jotenkin mä tajusin, että vaikka mä joudunkin luopumaan siitä jollain tasolla ja vaikka se on ollut ihan helvetin vaikeeta, niin se mitä meidän välillä on, on silti jotain ihan uskomattoman ainutlaatuista. Ja nyt mä osaan olla todella kiitollinen siitä.

(Tää teksti on muuten ihan käsittämättömän sekavaa...)

Mun selibaatti ei todellakaan oo toiminut. Pitäis alkaa myös tipattomalle, että kestäis housut jalassa. Oon muuten alkanut myös taas tupakoimaan, ja mulla on ihan hirvittävä tupakanhimo koko ajan :) Ehkä musta on tullut aikuinen ;)

Hyvää ja kaunista yötä..

:(

Miksi mä ihastunn yhtään kenekään kun kaikki menee kumminkin aina ihan puihin? Mä vihaan ihmisiä, jotka pleijaavat ja flirttailevat ja antavat ymmärtää kun taas toisella puolella kaupunkia niillä on ihan muut kuviot. Jos mä en ennen tätä ollut katkera ämmä niin nytpä oon. Mä en enää ihastu. En ikinä.

Kivaa viikonloppua vaan... :(

Alkää koskaan ikinä..

syökö töissä Dumle-tikkaria. Mä täällä just yritin sellaista syödä ja hampaisiinhan se tarttui ja hampaat tarttuivat toisiinsa kiinni. Just sillä sekunnilla tulee se mun työkaveri keneen oon vähän salaa ihastunut ja kysyy jotain. En sitten voinut vastata kun ei oikein suu auennut. Hymyilin vaan nätisti (mutta näytin ilmeisesti tosi kärsivältä) koska se kysyi multa onko mulla hammassärkyä. En viittinyt valehdella vaan näytin tikkarin käärepaperia. Se repes nauramaan ja lähti pois ja käski mun soittaa sille sitten kun en oo enää niin busy tikkarin kanssa..

Mä oon kyllä kans niin asiallinen täällä töissä... :)

SeksiäSeksiäSeksiäSeksiäSeksiä..

Mä olen päättänyt aloittaa selibaatin. Oon taas ahkerasti töissä miettinyt mun elämän kuviota ja tullut siihen tulokseen, että seksi (ja unfortunately irtosuhteet) hallitsee mun elämää liikaa. Vaikka mä olenkin sisukas ja voimakastahtoinen ihminen, en aseta rimaa liian korkealle.

Tavoitteena on kuukausi ilman seksiä. Alkaen tästä päivästä ja tästä hetkestä.

Tunnustuksia..

Herra Me Ollaan Vaan Kavereita kävi äsken moikkaamassa mua töissä. Mä tykkään siitä niin kovaa, että koskee. Valitettavasti vaan enää ei oo sen aika, että kertoisin myös sille tän. Sen aika olis ollut joskus kauan kauan sitten, enkä mä tahdo enää pilata sen uutta onnea sotkemalla sen asiat ihan kokonaan.

Luin juuri Saapasjalkakissan blogia (www.anada.vuodatus.net) jossa hän pohti syitä omaan sinkkuuteensa. Mä kirjoitin kommentin sinne ja ensimmäistä kertaa elämässäni myönsin, että eihän tää sinkkuelämä aina oo ihan niin kivaa mitä mä annan ymmärtää. Totta kai on kivoja bileitä, ja mielettömiä miehiä, mutta kyllähän tästä ehkä jollain tavalla jotain puuttuu. Älkääkä nyt säikähtäkö, en oo masentunut tai epätoivoinen. On vaan niin paljon helpompaa elää kun saa tietyt jutut tunnustettua itselleen. Mun elämä jatkuu sekopäisenä sekoiluna niin kuin ennenkin, mutta ehkä sen kaiken sekoilun takana on oikeasti se, että mä oon ehkä ihan vähän hukassa mun elämäni suhteen. En mä ollut kuvitellut, että mun elämä olis 25-vuotiaana ihan tällaista. Tottakai mä olin ajatellut eläväni tasapainoisessa parisuhteessa mukavan miehen kanssa niin kuin kaikki normaalit aikuiset...

Peli vai lopputulos

Tallinna oli ja meni. Ja mä en muistele ikinä enää mitä siellä risteilyllä tapahtui. What takes places in Vegas, stays in Vegas ja tätä samaa periaatetta sovelletaan myös risteilyihin ;) I'm just gonna give you a little hint : 3 men and a baby ;).

Eilen illalla menin sitten parantelemaan krapulaa Teekkarille. Siitä huomaa, että se on mua muutaman vuoden nuorempi. Se ei kyllä tajua naisista yhtään mitään. Se luulee, että naiset on kuin koneita,jotka voi laittaa On-asentoon niin että ne on ihan hirmu kiihottuneita heti kun se on vaan vähän kokeillut sormella, että onko alakerrassa kosteeta. Siis ei! No, mä en osannut yhtään sitten rentoutua ja loppujen lopuksi sillä ei enää seisonut ja sitten me käytiin nukkumaan. Mä yritin nukkua sen vieressä ehkä puol tuntia, ja sitten tajusin, ettei siitä mitään tuu ja lähdin kotiin. Mä en osaa nukahtaa kenenkään viereen. Enkä ehkä yritäkään enää ;)

Oon tässä kattelut koko päivän telkkarin opetusohjelmaa ihmissuhteista DVD:ltä. Eli Kumman Kaa on pyörinyt tässä koko päivän. Ei siis oo mulla ollut heilaa helluntaina ;). Kumman Kaan näyttelijät pohtivat roolihahmojaan ja niistä molemmista todettiin DVD:n extrassa, että molemmille peli on tärkeämpää kuin lopputulos. I TOTALLY KNOW THAT FEELING. Sehän tässä on meneillään. Tällä hetkellä mulle on tärkeempää itse matka kuin lopputulos. Oikeen miehen etsiminen on hauska matka ja sitten kun siihen kyllästyy niin ehkä sitten alkaa päämääräkin kiinnostaa enemmän kuin tää hauskan pito. Tänään on siis vuorostaan sellainen tunnelma etten jaksa edes stressata ihmissuhteista.

Ai, pakko kertoa risteilystä vielä sen verran, että piti taas sortua kännipuheluun. Kohteena yllättäen taas Herra Me Ollaan Vaan Kavereita. Mun eka lause oli "Mulla on sua ihan hirvee ikävä". Sen jälkeeen siitä tuli niin lempeän kuuloinen, että piti kyynelehtiä hytissä muutama tunti ja juoda skumppaa ja vodkaa sekaisin että oli valmis palaamaan takaisin pelikentälle...

Remonttireiska vai Ville Valo? ;)

Tillin tallin Tallinnassa...

Jee..kohta se alkaa. Kauan odotettu Tallinnan risteily. En vaan voi olla miettimättä, että olispas kivaa olla menossa Tukholmaan, mutta I guess not.

Me keskusteltiin kavereiden kanssa, siitä, mihin mä tahdon lähteä yliopistovaihtoon. Olin aikaisemmin sitä mieltä, että mä lähden ehdottomasti jonnekin rantalomakohteeseen höpöhöpövaihtoon, mutta nyt on mieli muuttunut ja aion ehdottomasti lähteä Ruotsiin. No okei, myönnettäköön, että yks syy sinne lähtemiseen on äärimmäisen kuumat ruotsalaiset miehet, mutta mun alalla on oikeasti tärkeetä, että osaa puhua ruotsia. Lisäksi Ruotsissa on huomattavasti enemmän isoja kansainvälisiä toimistoja, joissa varmaan kumminkin tahdotaan, että mä osaan kommunikoida ruotsiksi sitten kun meen sinne töihin ;)

Vaateongelma! Mitä mä laitan risteilylle päälle?

Ai niin...uusi ihastus tekstasi tänään. Mä en kestä. Harmillista sinänsä, että mä tiedän sen olevan ihan kammottava pleijeri. Oon päättänyt pysyä kylmänä ja hokea Bridget Jonesista tuttua mantraa "etäinen, saavuttamaton jääkuningatarr". ;)

Love is gonna get you baby

Ou jee! Kaikkien sinkkujen lempibiisi pitäis olla Macy Grayn Love is gonna get you baby. Siis voisko asioita sanoa vielä kannustavammin. Sehän on niin totta, kyllä täältä maapallolta löytyy kaikille ihan varmasti se famous Joku. :) Ennemmin tai myöhemmin. Ehkä mä oikeasti olen sinkku sen takia etten oo vaan vielä löytänyt sitä ihmistä kenen kanssa jaksaisin loppupeleissä käydä nukkumaan joka yö samaan sänkyyn :) Mutta kyllä se löytyy. Kysyin itse asiassa vielä varmuuden vuoksi asiaa mun Magic 8 Ballilta ja sekin vahvisti sen.

PartyFlickan : Löydänkö mä jonkun ihanan miehen?
Magic 8 Ball : It is certain.

Ja koska Magic 8 Ball on AINA oikeessa, mä en enää yhtään epäile sitä ettenkö löytäis miestä :)

"Love is gonna get you babySomeday, one day, it will beA good love that gets meLove is gonna get ya babySomeday, one day, I will findSomebody for me"

:)

Kesä :)

Jeejee! Tänään on nyt sitten ihan virallisesti kesä... Sää vaan ei taida olla ihan mitenkään parhaasta päästä. Tosin ei pitäisi valittaa, sillä nyt ei kumminkaan sada vettä. Mä lähdin tänään töihin sellaisissa lyhyissä housuissa (taas myöhässä, nukuin jopa niin "pommiin" että Gilmoren tytötkin jäi näkemättä..mun on pakko kääntää mun unirytmi back to normal), mutta oli pakko kääntyä ovelta takaisin, sillä sääret meinasi jäätyä ihan totaalisesti. Höh.

Mä olin eilen pitkästä aikaa Patiksessa. Se on ihana paikka sen takia, että vaikka sinne menis ihan minkä näköisenä tahansa ja ihan missä vaatteissa vaan, on taatusti sen paikan yks kauneimmista naisista. Se on todellakin hyvä mesta egobuustaukselle. Mun vieressä istunut kukkamekkoinen täti hieman suuttui, kun sille jutellut mies huomasi mut ja mun kaverin ja siirtyi sitten meidän seuraan ja osti meille pöydällisen viinaa. Halvaksi Patis tulee aina. Sieltä löytyy aina joku, joka tahtoo tarjota alkoholia ;)

Mulla on muuten lisäys siihen mun ihannemies listaan. Miehen pitää ehdottomasti olla kiusoitteleva ja kutsua mua pirpanaksi. ;) Mulla on uusi ihastus... *punastuu* :)